Varsinais-Suomen kunnat joutuvat ponnistelemaan vastatakseen uuden oppilashuoltolain vaatimuksiin. Useassa kunnassa psykologien ja kuraattorien vastaanotoille ennustetaan jonoja. Tämä käy ilmi Yle Turun tekemästä kyselystä.
Pääasiassa lakimuutosta pidetään suuntana parempaan, koska oppilaiden oikeudet paranevat ja ennaltaehkäisy korostuu. Joidenkin vastaajien mielestä laki uhkaa kuitenkin pahimmillaan kuormittaa kuntien sosiaalitoimia ja terveydenhuoltoa entisestään.
– Sosiaali- ja terveyspuoli ovat jo niin kuormitettuja, että minun käsitykseni mukaan niitä ei voi enää kuormittaa lisää, toteaa Turun vastaava koulupsykologi Seija Anttila.
Elokuun alussa voimaan tullut lakimuutos takaa jokaiselle oppilaalle oikeuden päästä koulukuraattorin tai psykologin vastaanotolle viimeistään, kun pyynnöstä on kulunut seitsemän työpäivää. Kiireellisten tapausten on päästävä vastaanotolle viimeistään seuraavana päivänä.
Lastensuojeluilmoitukset viimeinen keino
Seija Anttilan mukaan oppilashuoltolaissa on porsaanreikä, joka vaatii koulun aikuisilta erityistä valppautta. Oppilas tai vanhemmat voivat kieltää oppilaan asioista puhumisen koulussa.
– Pienten koululaisten kohdalla aikuiset ovat ne, jotka päättävät asioista ja tekevät lapsen elämän turvalliseksi. Jos taas teini on lintsannut koulusta, tuskin hän haluaa, että siitä puhutaan jossain koulun ryhmässä vanhempien kanssa. On ilman muuta selvää, että oppilas sanoo, ettei puhuminen vähempää kiinnosta.
Luulen, että lastensuojeluilmoitukset tulevat lisääntymään, koska jotain aikuisten on tehtävä, kun he näkevät, että tilanne on huono.
Seija Anttila
Mikäli lain kirjainta noudatetaan pilkulleen ja sen henki unohdetaan, saattaa esimerkiksi kiusaamistapausten selvittely kuihtua kokoon. Samalla myös kaikenlainen ennaltaehkäisy hankaloituu vastoin lain tarkoitusta.
– Voimme aina tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos meitä työntekijöitä huolettavat jonkun lapsen asiat kovasti. Luulen, että lastensuojeluilmoitukset tulevat lisääntymään, koska jotain aikuisten on tehtävä, kun he näkevät, että tilanne on huono. Muuten emme voi katsoa itseämme peiliin, Seija Anttila sanoo.
Talousvaikeudet lyövät tavoitteita korville
Uusi laki painottaa ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, mihin esimerkiksi pienemmät luokkakoot tarjoaisivat mahdollisuuden, mutta rahaa ei kunnilla ole.
– Nämä ovat hieman sellaisia toisiaan korville lyöviä asioita, kun resursseja pienennetään koko ajan.
Kyselyyn vastanneiden mukaan noin 10–15 prosenttia oppilaista käyttää koulupsykologien ja kuraattoreiden palveluita joka vuosi. Määrä kuitenkin vaihtelee vuosittain ja kunnittain.
Ruuhkat odottavat kulman takana
Vaikka kouluvuotta on takana vasta pari viikkoa, Turun vastaanotoilla on jo ruuhkaa. Tilannetta vaikeuttaa henkilökunnan riittämättömyys. Perusopetuksessa psykologeja on 15 ja kuraattoreita 13. Toisella asteella psykologeja työskentelee yhteensä 5.
Seija Anttilan mukaan nykyresursseilla lain vaatimuksiin ei pystytä vastaamaan, mutta lisäväen rekrytointiin on saatu lupa.
– Kuulin juuri, että saisimme palkata kolme uutta kuraattoria. Esimerkiksi lukioissa ei ole ollut kuraattoria, mutta nyt saamme palkata sinne yhden. Vielä on hämärän peitossa, koska saamme luvan palkata lisää psykologeja.
Useimmilla kunnilla muutama psykologi ja kuraattori vastaa sadoista, jopa muutamasta tuhannesta oppilaasta. Esimerkiksi Salossa 7 100 oppilaasta huolehtii 5 kuraattoria ja 4 psykologia. Vuodenvaihteessa työntekijät saavat kontolleen lisäksi 1 600 ammatillisessa koulutuksessa olevaa. Salossa kuitenkin pärjätään.
– Kaikissa viroissa on vakinaiset, pätevät tekijät tällä hetkellä. Virat on saatu täytettyä ensimmäisellä hakukierroksella. Myös sijaisuuksiin on löytynyt tekijöitä, kertoo opetuksen tukipalveluiden esimies Mari Haapanen.
Seija Anttila arvioi, että vaikka tilanne näyttäisi nyt hyvältä, kunnissa tullaan näkemään määräaikojen ylityksiä ennemmin tai myöhemmin.
– Lapselle on aina ikävää jäädä odottamaan. Jos määräajat ylittyvät, jonkun lapsen vanhemmat tekevät varmasti valituksen.
Työvoimapula ja rekrytointi pahimmat pullonkaulat
Monella kyselyyn vastanneella kunnalla on liian vähän ammattilaisia vastaamassa lain vaatimuksiin. Esimerkiksi Uusikaupunki hakee tällä hetkellä lisäväkeä oppilashuoltoon. Joissain kunnissa lisäväkeä on jo palkattu.
Kaarinan koulukuraattorin Tiina Laajalahden mukaan kaupungilla on jo lähtökohtaisesti liian vähän työvoimaa. Kaarinassa työskentelee kolme kuraattoria ja kolme koulupsykologia. Hän uskoo, että työvoimapula tulee näkymään jonoina.
– Tilanne on haavoittuva. Olemme varautuneet tilanteeseen varaamalla kalentereihin päivystysluonteisia aikoja. On kuitenkin realistista ajatella, että resurssipula tulee näkymään koulukuraattorin ja -psykologin vastaanotolle pääsyssä.
Salo palkkaa kuraattoreja kaksi lisää jo vuodenvaihteessa. Lisäksi talousarviossa on varattu rahaa yhden uuden psykologin palkkaamiseen. Myös Parainen palkkaa yhden kuraattorin lisää.
Paimion ja Sauvon alueella on yksi virka täyttämättä, mutta sivistysjohtaja Jukka Talkan mukaan kunnissa pärjätään. Loimaan koulupsykologin Maria Eklundin mukaan pätevien ammattilaisten rekrytointi etenkin pieniin kuntiin on tavallisesti haastavaa.
– Nyt vaikuttaa siltä, että nykyinen taloudellinen tilanne on kasvattanut hakijamääriä myös suurten kaupunkien ulkopuolella.
Kaksikielisiinkin kuntiin rekrytoiminen on vaikeaa. Myös psykologien opiskelupaikkakunnalla Turulla on rekrytointivaikeuksia Psykologiliiton suosituksia alhaisempien palkkojen vuoksi.