Vantaan Jokiniemeen, keskusrikospoliisin tiloihin on kätketty suomalaista rikoshistoriaa vuosisatojen varrelta.
Keskusrikospoliisin rikosmuseon kokoelmiin kuuluu muun muassa noin 600 teoksen taideväärennöskokoelma, joka kasvaa joka vuosi. Rikoksentekovälineistöä, lehtileikkeitä, esineitä, valokuvia ja muuta aineistoa löytyy aina 1700-luvulta tähän päivään saakka.
– Tallennamme laidasta laitaan arkirikollisuutta ja joitakin näytteitä massarikollisuudesta ja ajan ilmiöistä. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa bensa-automaattiin kytketty korttien skimmauslaite, joka on tarkoitettu pankkikortin tietojen lukemiseen, kertoo tietopalvelupäällikkö Klaus Kaartinen.
Silpoutuneet lenkkarit
Museon pysäyttävintä aineistoa ovat suuriin, paljon mediahuomiota saaneisiin rikoksiin liittyvät esineet.
Vuonna 2002 kauppakeskus Myyrmannissa tapahtui pommi-isku, jonka tekijän silpoutuneet lenkkitossut kertovat karulla tavalla järkyttävästä tapahtumasta. Tossujen viereen on aseteltu lyijyhaulin lävistämä iskun tekijän ajokortti, jonka poliisi löysi tapahtumapaikalta.
Myyrmannin iskua selvitettiin teknisen tutkinnan avulla laajasti ja yksityiskohtaisesti.
– Kauppakeskusta pidettiin suljettuna vain viisi päivää, eikä siinä ajassa paljoa ehditä, muuta kuin korkeintaan tv-ohjelmissa.
– Sieltä tuotiin tänne 750 kiloa lasinsiruja ja muuta räjäytyksessä syntynyttä materiaalia, jota pengottiin ja tutkittiin kuukausien ajan. Etsittiin viitteitä siitä, millainen pommi se on ollut, onko ollut ajastin käytössä ja niin edelleen. Myöhemmin tehtiin jopa samankaltainen koeräjäytys yhteistyössä puolustusvoimien kanssa, Kaartinen kertoo.
Järjestäytynyt rikollisuus näkyy monin tavoin
Rikosmuseossa on näytillä myös mustat nahkaliivit, jotka kertovat jengirikosten aikakaudesta.
– Tunnuksellisten jengien synty ajoittuu Suomessa 1990-luvulle. Meillä on siihen maailmaan liittyen esillä esimerkiksi Lyhtytien sinkoiskussa käytetty sinko.
Järjestäytynyt rikollisuus liittyy monella tapaa muihinkin näyttelyn esineisiin, esimerkiksi taideväärennöskokoelman esineistössä on kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Esineitä 1700-luvulta saakka
Vanhempaa historiallista aineistoa rikosmuseossa edustaa esimerkiksi 1700-luvulta peräisin oleva Kuopion lääninmestaajan kirves.
– Sehän ei tosin ole rikoksentekoväline, vaan sillä sovitettiin tehty rikos, Kaartinen muistuttaa.
Myös kieltolain aika näkyy monin tavoin rikosmuseossa. Esillä on luovia viinapiiloja, kuten virskirjoja, taulun kehyksiä ja kynttilänjalkoja, joiden sisään on aikanaan kätketty alkoholia.
– 1920-luku ja koko kieltolain aika on meidän rikoshistoriassamme sellainen synkkä väkivaltainen ja viinanhuuruinen kausi, Kaartinen kertoo.
– Kokoelmissa on valtava määrä esimerkiksi kirveitä, kuokkia ja kuorimarautoja, jotka olivat sen ajan henkirikoksentekovälineitä. Samalla ne esittelevät aikansa elinkeinorakennetta; Suomi oli maatalousmaa.
Hemohes-pussit rikosmuseossa
Rikosmuseosta löytyy myös surullisen kuuluisat hemohes-lääkepussit, joita käytettiin Lahdessa vuoden 2001 MM-hiihdoissa. Äkkiseltään ne vaikuttaisivat kuuluvan kiinteämmin urheilu- kuin rikoshistoriaan.
Kaartinen muistuttaakin syistä, joiden vuoksi myös tätä tapausta rikosmuseossa sivutaan.
– Ihmiset usein luulevat, että doping olisi jotenkin poliisia kiinnostava asia. Ei niitä varsinaisia pusseja täällä koskaan tutkittu.
Laajamittaiseen dopingin käyttöön liittyvä oikeusprosessi eri vivahteineen on puolestaan kappale suomalaista rikoshistoriaa.
– Poliisin näkökulmasta kiinnostava asia tässä ei ole doping tai sen käyttäminen, vaan oikeudessa valehtelu. Todistajan asemassa laki velvoittaa puhumaan totta.
Yleisöltä suljettu museo
Krp:n talon keskellä sijaitseva rikosmuseo on normaalisti yleisöltä suljettu, sillä poliisilla ei ole resursseja järjestää näyttelytoimintaa keskellä rikostutkinnan polttopistettä.
– Kysyntä on kuitenkin suurta, ja tätä paikkaamaan perustettiin 10 vuotta sitten Tampereelle poliisimuseo, jossa on jatkuvasti myös meidän esineistöä näytillä.