Mitä Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa käytännössä tarkoittaisi? Yle Uutiset lupasi etsiä vastauksen yleisön kymmeneen konkreettiseen kysymykseen Suomen ja Naton suhteesta. Kysymyksiä kertyi pitkälti yli toistasataa.
Toimituksen valitsemaan kymmeneen kysymykseen vastasi Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tommi Koivula, jonka erikoisalueena on EU, YK ja Naton turvallisuuspolitiikka.
1. Mitkä olisivat Suomen oikeudet ja vastuut Natossa? Voiko niistä neuvotella?
Keskeisin jäsenmaan velvollisuus on Naton peruskirjan viides artikla eli osallistuminen Naton yhteiseen puolustukseen. Se sitoo Nato-maat auttamaan toisiaan mahdollisessa hyökkäystilanteessa. Samalla se on myös oikeus saada apua muilta jäsenmailta.
Toisaalta Naton jäseneksi pyrkivä maa voi neuvotella omaan jäsenyyteensä erityisiä ehtoja. Jos Suomi hakisi jäsenyyttä, voisi se edellyttää Natolta konkreettista suunnitelmaa Suomen puolustamiseksi.
2. Onko Naton yhteydessä mainittu jäsenmaiden sotilasmenojen taso (2,0% BKT:sta) vaatimus vai suositus?
Natolla ei ole oikeutta määrätä, miten jäsenmaa järjestää puolustuksensa tai miten paljon se käyttää puolustukseensa rahaa.
Tällä hetkellä Nato suosittelee sotilasmenojen suuruudeksi kahta prosenttia bruttokansantuotteesta. Useimmissa Nato-maissa sotilasmenot eivät ylitä tätä rajaa, kuten ei Suomessakaan tällä hetkellä. Yhdysvalloissa ja Virossa tämä kahden prosentin raja ylittyy.
3. Saako Nato käyttää Suomen maa-, vesi- ja ilmatilaa nyt voimaan tulevan isäntämaa-sopimuksen perusteella?
Isäntämaa-sopimuksessa Nato ei saa käyttää Suomen aluetta ilman Suomen hallituksen lupaa. Sopimuksesta ei koidu mitään automaattista velvoitetta Suomelle, muttei myöskään Natolle.
Sopimus edellyttää molemmilta osapuolilta ensin yksimielistä päätöstä siitä, että isäntämaa-palvelua tarvittaisiin. Käytännössä Suomen hallitus päättäisi tapauskohtaisesti siitä, pyydettäisiinkö Nato-maita Suomeen ja miten heitä täällä tuettaisiin tai ylläpidettäisiin.
4. Jos Suomi on jäsen, sijoitettaisiinko alueellemme Nato-joukkoja? Mitä ne täällä käytännössä tekisivät?
Natolla ei ole oikeutta tuoda joukkoja tai rakentaa tukikohtaa Suomen maaperälle, ellei Suomi sitä itse haluaisi tai tavoittelisi. Jos Suomessa olisi Naton tukikohta, sen joukot eivät saisi tehdä mitään, mitä Suomen hallitus ei sallisi.
Useimmissa Nato-maissa ei ole minkäänlaisia Naton tukikohtia. Esimerkiksi Baltian maat ja Puola kuitenkin haluavat Nato-joukkoja maaperälleen, koska kokevat niiden lisäävän turvallisuutta.
Esimerkiksi Latvian ja Italian Nato-lentotukikohtien joukot harjoittavat päivätöikseen partiolentotoimintaa, aluevalvontaa ja pitävät yllä tilannekuvaa. Mahdollisilla Naton maajoukoilla Suomessa olisi hyvin samankaltaisia harjoituksia, joita Suomen varuskunnissa järjestetään joka päivä.
5. Kuka komentaisi Suomen joukkoja sodan sattuessa, Naton joukkojen komentaja vai suomalainen kenraali?
Suomalainen kenraali johtaisi suomalaisia joukkoja. Naton tehtävänä olisi jäsenvaltioiden toiminnan yhteensovittaminen ja koordinointi.
Natolla ei ole määräysvaltaa yksittäisten valtioiden tekemisiin. Toiminta on aina kansallisissa käsissä myöskin sodanajan tilanteessa.
Mikäli Nato-maat lähettäisivät Suomeen omia joukkojaan, näitä sotilaita johtaisivat joukkojen omat kansalliset komentajat.
6. Onko Natolla olemassa yhteinen ohjusvarasto, josta Suomi voisi saada ilmataisteluohjuksia sodan sattuessa?
Natolla ei ole yhteistä ohjusvarastoa tai muutakaan asearsenaalia. Pikemminkin Nato-maat laskevat sen varaan, että ne saavat toisilta mailta ohjuksia ja muuta sotatekniikkaa näiden asevarastoista.
Nato omistaa itse vähän sotilaallista välineistöä. Melkeinpä kaikki ohjukset, aseet, ammukset ja tankit ovat jäsenvaltioiden omistamia. Yksi poikkeus ovat suuret ja kalliit AWACS-tutkakoneet, jotka liitelevät Nato-maiden yllä tai lähiympäristössä tuottamassa tilannekuvaa.
7. Voiko ainut poikani joutua sotimaan ulkomaille?
Jos hän on ammattisotilas ja hakeutunut Nato-joukkoihin omasta tahdostaan, hän saattaa joutua sotimaan Suomen ulkopuolelle. Tämä ei koske varusmiehiä tai reserviläisiä.
Nato-jäsenyys toisi Suomelle velvoitteen varata osa omista puolustusvoimista jonkun toisen Nato-maan mahdolliseen puolustamiseen.
Nato-hakemuksessaan Suomi neuvottelisi joukkojen koosta. Mahdollisena määränä pidetään prikaatin vahvuista osastoa eli noin 5 000 sotilaan kokoista joukkoa.
8. Kuinka nopeasti Natoon voisi päästä? Pitääkö asiasta järjestää kansanäänestys?
Nato ei vaadi kansanäänestystä, mutta jäsenyyden kannatuksen pitää olla peruskirjan mukaan "merkittävää" jäseneksi hakevassa maassa. Se ei ota kantaa, millä tavalla kansan tuki mitataan.
Hakuprosessissa menee pari vuotta. Jos jäsenehdokas on hankala tapaus, voi mennä pidempäänkin.
Suomen ja Ruotsin kohdalla voidaan puhua realistisesti noin kahdesta vuodesta – siis sen jälkeen, kun mahdolliset kansanäänestykset on suoritettu ja hakemukselle näytetään vihreää valoa.
9. Mikä on Yhdysvaltain rooli Euroopan turvallisuuspolitiikassa?
Osa Nato-maista – kuten Viro ja Puola – kokee, että Yhdysvallat on Naton sisällä se perimmäinen turvan tarjoaja.
Amerikkalaiset ovat kuitenkin patistaneet eurooppalaisia Nato-maita huolehtimaan turvallisuudestaan lähialueillaan. Tämä on aiheuttanut orpoa oloa eurooppalaisissa jäsenmaissa.
Ukrainan kriisissä Yhdysvallat on kuitenkin vakuuttanut sitoutumistaan Naton yhteiseen puolustukseen. Pidemmällä aikavälillä on suuntausta eurooppalaislähtöisempään puolustukseen.
10. Olisiko EU:n mahdollista liittyä unionina Natoon?
Asia on ollut usein esillä, sillä järjestöjen katsotaan tekevät päällekkäisiä asioita, ja 95 prosenttia EU-maiden kansalaisista elää Nato-maissa.
Yksi selvimmistä esteistä kahden järjestön yhteensulautumiselle on Kyprosen ja Turkin riita:
Kypros EU:n jäsenenä ei hyväksy, että Turkki EU:n ulkopuolisena Nato-maana osallistuisi unionin turvallisuuspoliittisiin keskusteluihin. Naton jäsen Turkki taas sanoo, etteivät Naton käytäville pääse sellaiset EU-maat, jotka eivät ole Naton jäseniä – kuten Kypros.
Myös Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuuspolitiikka aiheuttaa varauksia järjestöjen yhteensulautumiselle.