Espanjan eteläreunalla Aurinkorannikolla on täydellinen suomalainen peruskoulu ja lukio: noin 300 oppilasta, 28 suomalaista opettajaa – ja maailmalla ihailtu suomalainen koulujärjestelmä.
Koulua repineet riidat on saatu pois pöydältä, johto on vaihdettu ja rahoitus pelastettu kuilun partaalta yksityishenkilöiden lainalla.
Mutta vaikeuksia riittää. Kapuloita koulun rattaisiin heittelee nyt Suomen opetusministeriö.
Ministeriö ilmoitti keväällä Aurinkorannikon koululle, että vastedes oppilaiksi saa hyväksyä vain pysyvästi Suomessa asuvia lapsia ja nuoria.
Kesällä päätös laajeni koskemaan myös pienempiä ulkosuomalaiskouluja. Ne ovat Brysselissä, Pietarissa, Moskovassa, Tartossa ja Tallinnassa.
Jos ei voi oleskella kuin puoli vuotta tai vuoden, niin lapsiperheet varmasti miettivät kannattaako tänne lähteä.
Ismo Ivakko
Opetusluvan mukaan nämä koulut on tarkoitettu tilapäisesti ulkomailla oleskeleville.
– Tilapäisyys on ministeriössä yhtäkkiä päätetty tulkita tiukasti, pahoittelee Fuengirolassa Aurinkorannikon koulun kannatusyhdistyksen varapuheenjohtaja Päivö Eilu.
"Tilapäisyys" kestää vain puoli vuotta
Eilu sanoo, että kaikki ulkosuomalaiset koulut ovat tulkinneet tilapäisyyttä samalla tavalla, eivätkä ole kyselleet oppilaiden tai heidän perheidensä virallista kotikuntaa. Aurinkorannikon koulu perustettiin jo vuonna 1991.
– Nyt meille yhtäkkiä kerrottiin, että onkin tulkittava kotikuntalain mukaan – eli täytyy olla väestörekisteriotteella todistettu kotikunta Suomessa, jotta täällä voi opiskella.
Lain mukaan kotikunta vaihtuu pois Suomesta, jos oleskelee toisessa maassa yli puoli vuotta yhtäjaksoisesti. Monet pitempään oleskelevat perheet joutuvat nyt temppuilemaan rekisteritietojen kanssa, jos haluavat lapsilleen suomalaisen kouluopetuksen Aurinkorannikolla.
Viime lukukaudella Aurinkorannikon koulun oppilaista tiettävästi noin viidesosalla oli kotikunta Suomen ulkopuolella. Silti heillä on siteet Suomeen, muistuttaa koulun rahastonhoitaja Ismo Ivakko.
Tilapäisyys on ministeriössä yhtäkkiä päätetty tulkita tiukasti.
Päivö Eilu
– Tänne on tullut Suomesta paljon nuoria lapsiperheitä. On perustettu omia yrityksiä ja tultu suomalaisyrityksiin töihin.
– Esimerkiksi liikenteen turvallisuusvirasto Trafilla on Fuengirolassa iso etäpiste. Sielläkin on näitä nuoria, joiden tulon mahdollistaa juuri suomalaisen koulun olemassaolo. Jos ei voi oleskella kuin puoli vuotta tai vuoden, niin lapsiperheet varmasti miettivät kannattaako tänne lähteä, Ivakko arvelee.
Sulkeminen uhkaa
Vaikeuksia koituu nimenomaan perheille, jotka lainmukaisesti ovat siirtäneet kotikuntansa – ja verotuksensa – asuinmaahan. He eivät saa lastaan suomalaiseen kouluopetukseen, vaikka maksaisivat itse valtionosuuden.
– Tällä hetkellä ministeriön suulliset ohjeet kieltävät sen. Kirjallista ohjeistusta emme ole saaneet – mutta on olemassa myös asetus, joka rajaa sitä, miten paljon koulu voi ottaa oppilasmaksua vuodessa, Päivö Eilu sanoo.
Oppilasmaksu Aurinkorannikolla on runsaat 2 000 euroa lukuvuodelta. Sillä katetaan Suomessa toimivien koulujen kuntaosuus. Valtionosuus oppilaista maksetaan koululle kuten Suomessa.
Mutta tiukentuneen tilapäisyys-tulkinnan takia opetusministeriö harkitsee nyt myös valtionosuuksien takaisinperintää ulkosuomalaiskouluilta. Aurinkorannikon suurta koulua uhkaa jopa 750 000 euron maksuvaade.
Koulun johdon käsityksen mukaan asia on opetusministeri Krista Kiurun (sd.) poliittisen harkinnan varassa. Virkamatkalta Guatemalasta tavoitettu Kiuru ei ollut vielä tehnyt päätöstä valtionavun mahdollisesta takaisinperinnästä.
– Mikäli ministeri päättää, että se pitää maksaa kokonaan takaisin heti, niin koulu menee käytännössä kiinni. Lapset ja henkilökunta putoavat tyhjän päälle, Päivö Eilu toteaa.
Kansainvälisen Aurinkorannikon muut ulkomaalaiskoulut eivät joudu painimaan vastaavien vaikeuksien kanssa. Esimerkiksi ruotsalainen koulu ei vaadi oppilailta edes Ruotsin kansalaisuutta – vain kielitaitoa.
Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa Suomi maksaa valtionavun ruotsalaisessa koulussa opiskelevista suomalaislapsista, vaikka heidän opiskelunsa suomenkielisessä koulussa olisikin kiellettyä.
Jyrki Palo, Yle Uutiset / Fuengirola, Espanja