Heikki Turunen tarkkailee elämää ympärillään kirjailijan ja tarinankertojan silmin. Kiinnostavat, erikoiset persoonat päätyvät usein hänen romaaniensa sivuille.
– Varmaan minunkin kirjallinen tuotanto ja romaanien henkilöhahmot eivät olisi ihan kaikki niin värikkäitä ilman kokemusperäisiä, nähtyjä ihmisiä. Ne tuntuu niin mahtavilta tyypeiltä, että pakko ne on panna kirjoihin ja kansiin, Turunen sanoo.
Nykyisin näiden valovoimaisien persoonien löytäminen alkaa Turusen mukaan kuitenkin olla harvinaista.
Tanttarakulttuuri on niitannut persoonat pois
Heikki Turunen
– Kyllä kai niitä on, mutta niitä ei vaan näe ja niistä ei tiedetä. Pienissä piireissä pyörivät jossain. Niistä ei kuulla eikä niistä tiedetä mitään. Kunnallissektorilla kaikki persoonat on hävinneet, kun kukaan ei uskalla olla populistiksi leimautumisen pelossa oma itsensä. Kaikki on semmosia tasapäisiä, puliseerattuja, poliittisia broilereita, Heikki Turunen lataa.
– Johtajatkin ovat kaikki niin virkamiestyyppisiä, kuivia, tylsiä. Tehokkuusvaatimuksia ne osaa vaatia kyllä, mutta ihmislämpö, sydämellisyys ja hauskuus puuttuu.
– Nuoret ne vasta ovatkin toistensa klooneja, kaikki samalla tavalla pukeutuvia ja käyttäytyviä, omituisen totisia. Koulunuoriso ei uskalla, varmaan koulukiusaamisen pelossa, olla oma itsensä. Ei hymyn häivää. Elämästä tuntuu puuttuvan ilo, Heikki Turunen tuumaa.
Holhousyhteiskunta ja tasapäisyyden vaatimus
Syitäkin kirjailija on miettinyt.
– Nykyinen holhousyhteiskunta on ollut mukana tätä tekemässä. Kieltojen ja rajoituksien aika. Eräänlainen tanttarakulttuuri on niitannut persoonat pois. Tanttarat huokuu niskaan ja kyttää.
–Se on tämä ihme internetin aika ja persoonallisuuksien tappomeininki. Tasapäisyyden vaatimus, uuskiltteyden ja uuskunnollisuuden vaatimus, Heikki Turunen luettelee.
Hienoja, ihmislämpöä hehkuvia tyyppejä pitäisi olla kaikkien ilona enemmän
Heikki Turunen
Silloin tällöin kirjailija Turunen kuitenkin vielä törmää erityisen persoonallisiin ihmisiin.
– Joskus tapaa näitä loistavia tyyppejä, jotka varovaisesti, vähän kuin salaa ovat värikkäitä ja persoonallisia. Se on surullista, että ei ole lupa loistaa. Hienoja, ihmislämpöä hehkuvia tyyppejä pitäisi olla kaikkien ilona enemmän, Turunen pohtii.
– Se antaisi elämään hienon värin ja hauskuuden, jopa tunnelman.