Isosorsimoa istutettiin monin paikoin Hämeeseen ja Lounais-Suomeen jo 1800-luvun loppupuolella. Alkuun se levisi hitaasti, mutta viime vuosikymmeninä sen leviämistahti on ollut vauhdikas. Nyt isosorsimoa tavataan jo Oulussa saakka. Kasvin juuripaakut leviävät vedessä helposti ja kiinnittyvät nopeasti uuteen kasvupaikkaan.
Kasvista oli karjan rehuksi suuria toiveita, mutta ei se lehmille maistunutkaan.
Suvi Mäkelä
Isosorsimo on runsas etenkin rehevien ja säännösteltyjen järvien rantaniityillä, missä se nappaa tilaa korte- ja sarakasvustoilta.
Lehmät eivät innostuneetkaan kasvista
Viime vuosina laji on levittäytynyt voimakkaasti varsinkin Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöissä. Alkujaan kasvin tuontiin liittyi hyvä ajatus, mutta toisin kävi, tietää Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä.
– Kasvista oli karjan rehuksi suuria toiveita, mutta ei se lehmille maistunutkaan. Nyt virkistyskäytössä olevien järvien rannoille tämä ei sovi ollenkaan.
Isosorsimo voi syrjäyttää aggressiivisuudellaan jopa muita kasveja, sillä se on hyvin elinvoimainen. Mäkelä muistuttaa, että elinvoimaisena kasvina isosorsimoa on hankala torjua.
– Näiden tulokaslajien kanssa on usein niin, että ne löytävät oman paikkansa ja viihtyvät siellä liiankin hyvin, koska se ei ole meidän alkuperäistä lajistoa.
Isosorsimo on suurikokoinen vesistöjen äärellä kasvava heinäkasvi.
– Kun ottaa yhden kasvin esiin, niin sillä on selkeä pääverso, josta lähtee vuorotellen lehtiä, esittelee vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä. Isosorsimon kukinto on iso, mutta harva verrattuna esimerkiksi järviruokoon.
Isosorsimo kannattaa hävittää heti, kun se havaitsee
Hattulan Lehijärvessä isosorsimo on päässyt valloilleen. Onko sille enää mitään tehtävissä?
– Jos kasvi pääsee tähän malliin, niin eipä oikeastaan. Tässä täytyisi käyttää kaivinkonetta, jotta juuripaakut saisi täältä pois. Kyllä tämä on nyt tämän paikan todellisuutta tästä eteenpäin, toteaa Suvi Mäkelä seistessään Lehijärven rannassa.
Kasviin olisi siis syytä käydä heti kiinni, kun se havaitaan?
Tässä täytyisi käyttää kaivinkonetta, jotta juuripaakut saisi täältä pois.
Suvi Mäkelä
– Jos odottelee kymmenkunta vuotta, niin voi olla, että käsivoimin ei voi tehdä enää mitään.
Mikäli mökkirantaan ilmaantuu yllättäen uusi saari, on se mitä ilmeisimmin jostain irronnut ja uuteen paikkaan ajautunut isosorsimolautta.
Näin kävi Hämeenlinnassa keskustan etelälaidalla Vikmaninlahdella. Kelluvasta saaresta tuli nopeasti ison lokkiyhdyskunnan pesimäpaikka. Tänä kesänä saari murtui palasiksi ja hävisi. Sen osaset ovat jo jonkun rannoilla kasvattamassa uutta sukupolvea.