Minskissä järjestetyissä Ukraina-neuvotteluissa viime yönä sovitut toimet tulitauon jatkamisesta ovat toivoa herättäviä, mutta vielä pitää malttaa odottaa lähipäivät, jotta nähdään kuinka vahvistettu tulitauko pitää. Näin arvioi Yle Uutisten haastattelema Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidentti Ilkka Kanerva (kok.).
Kunhan sopimus pitää, niin kyseessä on merkittävä askel parempaan suuntaan, Kanerva uskoo.
– Kyllähän tämä antaa mahdollisuuden kehityksen suunnan kääntämiseen neuvottelujen ja sovinnon tielle. Nythän se [tilanne] on vain pahentunut sieltä Maidanin aukion tapahtumista tähän päivään tultaessa. Jos tässä nyt osapuolet osoittavat käytännön toimenpiteillä olevansa tosissaan tässä asiassa, niin silloin tässä on pientä toivon kipinää, Kanerva katsoo.
– Tässä on toivoa ilmassa, mutta nyt pitää olla realisti ja katsoa myös, että tämä vahvistettu tulitauko ja sen ehdot saadaan toimimaan. Niiden todentamiseen tässä nyt menee tietysti hetki, hän lisää.
Etyjillä on jo nyt Ukrainassa 250 tarkkailijaa, joiden määrää on Kanervan mukaan piakkoin lisättävä. Hänen mielestään sopiva lisäys olisi nykyisen tarkkailijajoukon kaksinkertaistaminen 500:aan.
Etyj-tarkkailijoiden suorittaman siviilioperaation luonteen vuoksi osapuolilta on vielä saatava riittävät takeet siitä, että tarkkailijat voivat tehtävänsä suorittaa. Kanerva arvioi, että vielä ensi viikko menee tilannearviota ja sen johtopäätöksiä tehtäessä.
– Toinen vaihtoehto on sitten mennä kovempaan suuntaan eli lähteä rauhanturvaoperaationa tai kriisinhallintaoperaationa liikkeelle, ja se on sitten luonnollisesti paljon kovempi päätös kaikille, Kanerva muistuttaa.
Myös Suomella on Kanervan mukaan valmius lähettää lisää tarkkailijoita Ukrainaan.
– Ymmärtääkseni on. Meillähän on nyt jo melko vahva osuus ymmärrettävistä syistä tuossa nykyisessäkin operaatiossa. Tietysti tämä asia on siinä määrin tärkeä Suomelle, että varmasti me oman osuutemme hoidamme, hän lupaa.
Kanervan mukaan on selvää, että Minskin sopimuksessa on vielä runsaasti selvittämättömiä kysymyksiä. Esimerkiksi Donetskin ja Luhanskin tulevaisuuteen ei oteta minkäänlaista kantaa.
– Tämän tyyppisten seikkojen vuoksi tästä nyt ei vielä valitettavasti uskalla sanoa, että tämä on mikään lopullinen käännekohta kriisissä, Kanerva päättää.