Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Olavi Virran olisi pitänyt kuolla viimeistään vuonna 1963. Tätä mieltä on Olavi Virta –keräilijä ja harrastaja Jouni Luttinen. Luttisen mukaan Virran alkoholismi ja uran loppupuoli värittää liiaksi laulajan uraa.
Suomen ensimmäinen paparazzien uhri
Olavi Virran elämäntyyli ja erityisesti alamäki kiinnosti lehdistöä valtavasti hänen elinaikanaan. Olavi Virta - harrastaja Jouni Luttisen mukaan kirjoituksilla haluttiin jopa tarkoituksenhakuisesti pilata Virran musikaalinen ura.
– Harvemmin Virrasta on sievästi kirjoiteltu. Suomalaiset herkuttelevat toisten kurjuudella ja Olavin alkoholismilla haluttiin revitellä. Virta oli ensimmäinen paparazzien uhri Suomessa, sanoo Jouni Luttinen.
Olavin alkoholismilla haluttiin revitellä.
Jouni Luttinen
Alkoholi piinasi ja pelotti
Ennen alkoholisoitumistaan Olavi Virta oli Luttisen mukaan raitis mies, joka jopa vältteli alkoholia. Käänteentekevä oli Amerikan reissu vuonna 1956.
– Jenkkilässä kaikilla oli viskilasi edessä. Sitä ennen Olavi oli lähinnä ärsyyntynyt siitä, että joka paikassa tyrkytettiin viinaa. Hän pelkäsi retkahtamista, koska hänen isänsä oli alkoholisti, sanoo Jouni Luttinen.
Selviä kausia seurasi aina retkahtaminen
Luttinen muistelee helsinkiläistä huonekalukauppiasta, joka tuki Virtaa ja toimi usein keikkakuskina. He viettivät paljon aikaa yhdessä ja tekivät myös sopimuksen vain muutamasta snapsista illasta. Viina alkoi kuitenkin maistua, kun kauppias muutti toiseen kaupunkiin.
– Ystävyyssuhteen katkeaminen oli Virralle iso juttu. Hänellä olisi aina pitänyt olla voimakastahtoinen kaveri, joka olisi pitänyt pystyssä, sanoo Luttinen.
Luttisen mukaan myös ystävät, jotka kävivät hänen luonaan Tampereen Pispalassa, edesauttoivat alkoholismia tuomalla aina viinapullon mukanaan.
– Toisaalta sitähän Virta halusi, toteaa Luttinen.
Hänellä olisi aina pitänyt olla voimakastahtoinen kaveri, joka olisi pitänyt pystyssä.
Jouni Luttinen
Keppikiertue lopetti uran
Uransa loppuvaiheilla Virran kunto oli jo niin huono, että pystyssä pysyminen onnistui vain kepin avulla. Keppikiertueella laulujen määrääkin jouduttiin vähentämään, jotta ääni olisi kantanut.
Viinankäytön takia myös osa faneista kääntyi Virtaa vastaan. Luttisen mukaan Virralle huudettiin lavalle "Helvetin rapajuoppo, mee muualle sieltä." Vaikka puhe sammalsi ja tasapainoaisti ei toiminut, tärkein ei kuitenkaan koskaan kadonnut.
– Ammattitaito ei mennyt, se säilyi viimeiseen asti, sanoo Luttinen.