Hyppää sisältöön

Turkistarhaus hakee tehokkuutta tutkimuksesta – oikukkaat markkinat ovat säiden ja naisten armoilla

Kannuksessa etsitään reseptiä turkiseläimille maistuvaan ja hyvin sulavaan rehusekoitukseen, joka tuottaisi hyvän turkin. Alalla on pyyhkinyt viime vuodet hyvin, mutta romahdus voi vaania nurkan takana.

Minkki häkissä.
Kuva: Kalle Niskala / Yle
Ari Vihanta

Turkistarhaajien etujärjestöstä tuli vuoden alussa Kannuksen tutkimustilan suurin omistaja. Omistajan ääni kuuluu aiempaa voimakkaammin aikanaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja paikallisen maaseutuopiston perustamalla koetilalla. MTT, koulutusyhtymä ja MTK ovat edelleen Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n vähemmistöosakkaita.

Tarhaajat haluavat suoraan heitä hyödyttävää tietoa. Liitto on ottanutkin tutkimuksen uuden strategiansa keihäänkärjeksi.

– Tutkimus on kaiken perusta eli kun keskustellaan siitä, millä tavalla elinkeinoa kehitetään, niin on hyvin tärkeää, että meillä on olemassa tutkimustietoa. Meille on hyvin tärkeää se, että tutkitaan rehua, eläinten hyvinvointia ja käyttäytymistä. Sen pohjalta alalla voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja, sanoo Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtaja Marja Tiura.

Olemme kahdesta aika vaikeasta asiasta riippuvaisia; säästä ja muodista eli naisista,

Marja Tiura

Kannuksessa tutkimus kohdistuu tällä hetkellä ravintoon. Tavoitteena kehittää mahdollisimman hyvin sulavaa ravintoa, joka tuottaisi eläimille laadukkaan turkin. Ja tietenkin sen pitäisi olla edullista. Teurastamoiden sivutuotteet ovat tärkeä rehun raaka-aine, mutta biokaasun tuotanto haluaa samoille apajille. Teurasjätteistä uskotaan löytyvän vielä lisää syötävää kunhan tuotanto- ja säilytysmenetelmät kehittyvät.

– Sinänsä turkiseläinten rehu tunnetaan jo hyvin. Jokainen valmistettu erä analysoidaan ja reseptit lasketaan hyvin tarkkaan. Haemme jatkuvasti hienosäätöä ja parasta mahdollista vaikutusta, sanoo Luova Oy:n tutkija Maarit Mohaibes. 

Myynti on naisten ja sään armoilla

Entinen kansanedustaja Marja Tiura on johtanut Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liittoa reilun vuoden. Hän toi Kannukseen kokoontuneille tarhaajille mieluisia terveisiä. Esimerkiksi asenteet tarhausta kohtaan ovat parantuneet Suomessa.

– Yli 80 prosenttia suomalaisista tukee turkistarhausta ja 69 prosenttia käyttää ja tukee turkisten käyttöä, sanoo Tiura.

Tiuran mukaan eurooppalaiset muotitalot haluavat suomalaisia, sertifioituja turkiksia. Alalla uskotaankin nyt, että Suomen tiukka lainsäädäntö on kääntynyt tarhaajien kilpailuvaltiksi kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Kiina on tärkein markkina suomalaisille turkiksille, sinne menee 70-80 prosenttia tuotannosta. Turkikset on Suomen suurin vientituote Kiinaan.

– Myös kiinalaiset arvostavat laatua. Suomen supin nahka maksaa huutokaupassa 200 euroa, kiinalaisen saa 40 eurolla. Siinä on valtava ero.

Turkisala on tahkonnut viimeiset neljä vuotta hurjia kasvulukuja. Nyt kasvu on taittunut, mutta notkahduksesta huolimatta kokonaismyynti on edelleen hyvällä tasolla. Viimeinen huutokauppakin toi odotettua paremman tuloksen. Alalla on kuitenkin totuttu nopeisiin muutoksiin.

– Olemme kahdesta aika vaikeasta asiasta riippuvaisia; säästä ja muodista eli naisista, naurahtaa Tiura.

– Tältä osin ennustettavuus on vaikeaa. Yhdessä huutokaupassa voi tapahtua valtavan suuri muutos. Saatetaan tulla ropisemalla alas ja vauhdilla, sanoo Tiura.

Suosittelemme sinulle