Syksy ja varsinkin lokakuu ovat odotettua aikaa harvinaisia lajeja bongaaville lintuharrastajille. Idässä on paljon sellaisia lajeja, jotka harhailevat vain satunnaisesti Oulun seudulla. Kun säät suosivat ja tuuri on kohdallaan, voi nähdä niin sanottuja Siperian ihmeitä.
– Useita lajeja rastaita, erilaisia hyönteissyöjälintuja, uunilintuja varsinkin, kirvisiä, muutamia satakielilajeja ja niin edelleen. Eli siellä on iso valikoima lintuja, kertoo Liminganlahden luontokeskuksen asiakasneuvoja Petri Lampila.
Kihujen ennätyssyksy
Lintujen bongauksessa keväät toistavat usein itseään, mutta syksyt vaihtelevat. Tänä syksynä liikkeellä on ollut enemmän kihuja kuin 15 edellisenä vuotena. Kolmesta kihulajista erityisesti arktisella tundralla pesiviä leveäpyrstökihuja on liikkeellä runsaasti.
Kun säät eivät ole suotuisia, puhutaan pirunsaaresta ja kun sää suosii, puhutaan paratiisisaaresta.
Petri Lampila
– Täytyy mennä ulkomerelle niemenkärkeen, jos haluaa nähdä kihuja. Ne ovat tunnettuja siitä, että varsinkin pesimäajan ulkopuolella ne ovat kuin merirosvoja, jotka vievät ruuan tiiroilta ja lokeilta, Lampila kuvailee.
Vaivanarvoinen linturetki
Siperianihmeistä kiinnostuneet näkevät paljon vaivaa päästäkseen ihastelemaan lintuja. Linnun perässä lähdetään pitkänkin matkan päähän.
Monet varpuslinnut on helpointa nähdä ulkosaaressa. Yöllä muuttavat pikkulinnut muuttavat usein laajana rintamana eivätkä välttämättä seuraa rannikon viivoja tai niemenkärkiä, vaan ne eksyvät ulkomerelle. Kun aamu sarastaa, ne hoksaavat, että hitsi tässähän on vettä alla. Ulkosaari toimii pelastuslauttana ja sinne voi kerääntyä paljon lintuja, joilla ei ole piilopaikkoja.
– Kun säät eivät ole suotuisia, puhutaan pirunsaaresta ja kun sää suosii, puhutaan paratiisisaaresta, Lampila kuvailee bongarien olosuhteita.
Vielä on odotettavaa
Lampila tähyilee Liminganlahdelle. Lahti ei ole vielä jäätynyt, joten uimareita näkyy vielä. Vesilintuja, kuten sukeltajasorsia ja puolisukeltajasorsia, hanhia, kuten metsähanhia, valkoposkihanhia ja jokunen lyhytnokkahanhikin on vielä paikalla.
Kurkien muutto on tänä syksynä ollut näyttävä. Valtaosa parvista on lähtenyt, mutta muutamia on vielä jäljellä.
– Oulun seutu on arktisten vesilintujen näkemisen kannalta vähän heikko seutu, eli tarvittaisiin sopiva itätuuli ja matalapaine, että niitä näkyisi. Mutta etelämmässä ja varsinkin kaakossa voi ihailla vielä arktisten vesilintujen ja hanhien muuttoja, Lampila sanoo.
Seuraavaksi hän odottaa näkyville tilhiä, rastaita ja taviokuurnia, jotka käyvät kypsyneiden pihlajanmarjojen kimppuun.