Lapin sodan käynnistäneestä Tornion maihinnoususta tulee keskiviikkona kuluneeksi tasan 70 vuotta.
– Se on yksi Tornion historian suuria hetkiä. Toppilan satamasta Oulusta lähtenyt suomalaisten joukkojen ensimmäinen osa nousi Röyttässä maihin klo 7.45 ja lähti siitä etenemään kohti rautatieasemaa ja Raumon suuntaan, josta tavoitteena oli edetä kohti Kemiä ja Kemijoen suurille silloille, kertoo tietokirjailija ja sotahistorioitsija Mika Kulju.
Kulju kuvaa vuosikymmenten takaista tapahtumasarjaa hyvin erikoiseksi.
– Se oli yllätys sekä venäläiselle valvontakomissiolle, Suomen päämajalle että etenkin saksalaisille.
Suomalaiset oli välirauhasopimuksessa velvoitettu karkoittamaan saksalaisjoukot.
– Saksalaisia oli syyskuun alussa ollut yli 200 000. Jos ottaa huomioon, että Lapin läänin asukasluku oli silloin 143 000, niin saa kuvan operaation suuruusluokasta.
Alkuun taisteltiin "leikisti"
Suomalaiset eivät olleet ensi alkuun karkoitustehtävästä kovin innoissaan.
– Saksalaisten kanssa sovittiin, että käydään leikkisotaa eli näytellään venäläiselle valvontakomissiolle, että käydään ihan oikeata karkoitussotaa. Venäläiset kuitenkin hermostuivat siihen, että vankeja tai kaatuneita ei kuulunut pohjoisen sotatantereelta.
Syyskuun lopussa oltiin käytännössä siinä pisteessä, että Neuvostoliitto uhkasi Suomea miehityksellä.
– Tässä vaiheessa suomalaisten sotatoimia pohjoisessa johtanut kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuo teki tällaisen yllätysiskun eli hyvin uhkarohkean merioperaation. Kolmella rahtilaivalla jalkaväkirykmentti numero 11 siirrettiin Tornioon, jossa saksalaiset yllätettiin täysin. Se oli varsinainen Lapin sodan lähtölaukaus, vaikka Pudasjärven suunnalla oli käyty taisteluja jo aiemmin.
Sotimisen sijaan alettiin ryypätä
Röytästä nousi maihin lähes 3 000 miestä, jotka pääsivät etenemään Pikku-Berliiniin asti. Mutta sitten eteneminen tyssäsi.
– Suomalaiset joukot pysäytti kuningas alkoholi. Pikku-Berliinissä oli elintarvikevarasto, jossa oli yksi saksalaisten suurimmista alkoholivarastoista Lapin läänissä. Taistelussa tuli pieni tauko ja suomalaiset keksivät varaston todellisen sisällön. Tämä johti siihen, että puolitoista pataljoonaa suomalaisia sotilaita oli hyvin pikaiseen tahtiin melkoisessa humalassa.
Tilanteesta käytetään nimeä "Tornion taikayö".
– Se on yksi Suomen sotahistorian erikoisimmista episodeista. Siinä kävi jopa niin, että pataljoonan komentaja meni hukkaan. Ehkä se kertoo myös siitä, että kesän -44 raskaiden torjuntataisteluiden jälkeen venäläisten motivointikeinot suomalaisiin sotilaisiin eivät tehonneet ihan parhaalla mahdollisella tavalla.
Torniossa kaatui tuhat sotilasta
Kyseessä oli kuitenkin sota ja se vaati aikamoisen määrän uhreja.
– Totuus on, että Torniossa käytiin 1. - 8. lokakuuta 1944 viimeinen suomalaisten suurtaistelu, jossa kaatui noin 450 suomalaista ja noin 500 saksalaista. Tämä pitää muistaa. Puhutaanpa Lapin sodasta ja sen merkityksestä mitä tahansa, niin kyllä sillä oli merkitystä ainakin kaatuneiden omaisille. Samoin kuin sillä totuudella, että Lapin sota vaati yli 1 300 suomalaisen hengen.
Mannerheimkaan ei tiennyt iskusta
Kuljun viisi vuotta sitten julkaistusta kirjasta käy ilmi, että marsalkka Mannerheim ei välttämättä ollut tietoinen Siilasvuon antamasta komennosta laittaa laivat liikkeelle.
– Kyse oli siitä, että Hjalmar Siilasvuo oli hyvin särmikäs persoona eikä välttämättä tullut ihan kaikkien kanssa toimeen. Mannerheimin kanssa hän kyllä pärjäsi.
Siilasvuo suunnitteli iskua ensin Kemiin.
– Sen päämaja kielsi ehdottomasti liian riskialttiina operaationa. Tornio valittiin kohteeksi, koska sen strateginen sijainti oli huomattavasti parempi kuin Kemillä. Siinä vaiheessa, kun kohde vaihtui, Siilasvuo teki päätöksen olla ilmoittamatta aikeistaan mitään päämajaan. Eli hän ilmoitti ottavansa käskyjä vastaan ainoastaan Mannerheimiltä. Niinpä maihinnousu oli todella yllätys.
Siilasvuo oli historiallinen yllättäjä
Siilasvuon päätös oli myös omalta osaltaan sotahistoriaa.
– Tuskinpa kukaan suomalainen sotapäällikkö on ennen onnistunut yllättämään taistelussa kaikki osapuolet. Tietenkin se oli historiaa myös siinä mielessä, että Torniossa Suomi astui ensimmäistä kertaa konkreettisesti saksalaisten leiristä liittoutuneiden puolelle.
Kaikkiaan Kulju summaa Suomen selviytymisen toisesta maailmansodasta mestarisuoritukseksi.
– Toisen maailmansodan aikana Suomi ehti taistella talvisodassa Neuvostoliittoa vastaan, jatkosodassa saksalaisten puolella ja Lapin sodassa liittoutuneiden puolella. Kun Suomi selvisi tästä kaikesta itsenäisenä valtiona, niin sitä voi pitää mestarisuorituksena.