– Tuosta Sauva-Aslakan unesta on toki kuultu, mutta asiaa varmisteltiin haastattelemalla vuotsolaisia ja purnumukkalaisia. Ja sinne Lauttaojalle se ohjautui. Kullan löytöpaikka on kuitenkin lähellä Tankavaaran kultakylän keskustaa; muutamien satojen metrien päässä. Muistokiven paljastaminen löytöpaikalla liittyy Tankavaaran perinteisen kultasymposiumin ohjelmaan. Symposiumissa tuohon löytöhistoriaan perehdytään muutenkin, sanoo kultamuseon asiamies Kauko Launonen.
Kävijämäärä vähentynyt
Nyttemmin Tankavaaran kullan ympärillä pyörii matkailubisnes, jonka keskiössä on kultakylä ja korkealaatuinen kultamuseo. Museo valottaa laajalti Lapin kullan historiaa.
Kultamuseon asiamies Kauko Launonen on huolestunut Tankavaaran kävijämäärän vähenemisestä. Määrä on pudonnut huippuvuosien 35 000:sta kolmannekseen.
– Kaikelle on tietysti selityksensä. Ihmisten liikkumiseen ja valintoihin vaikuttavat monet asiat. Kovasti pohdimme, mitä on tehtävissä, jotta vierailuissa päästäisiin vaikka menneiden vuosien keskiarvoon, Launonen toivoo.
Kultamuseota rahoitetaan suurelta osin pääsylipputuloilla. Museo saa myös valtion ja Sodankylän kunnan tukea.
– Julkinen tuki tuskin lisääntyy. Jatkossa olemme entistä enemmän riippuvaisia pääsylipuista, Launonen pohtii.
Kuuluisat kultakisat
Tankavaaran tunnettavuutta maailmalla ovat lisänneet vuosittaiset kullanhuuhdontakilpailut.
Se on yksi Lapin vanhimmista yhä olemassa olevista matkailutapahtumista. Ensimmäiset kisat pidettiin 40 vuotta sitten, vuonna 1974.