Hyppää sisältöön

"Mulla ois sellainen huikea idea..." – Apurahahaave kaatuu usein huonoon hakemukseen

Hyvä idea, heikko hakemus. Siinä tyypillinen yhtälö, joka kaataa haaveet apurahasta. Pyysimme säveltaiteen tuottajaläänintaiteilja Elina Orjatsalolta vinkkejä koukeroiseen haasteeseen.

Virkanainen lukee hakemusta
Kuva: Mika Kanerva
Kreeta-Maria Kivioja

Säveltaiteen tuottajaläänintaiteilija Elina Orjatsalo kiertää ympäri Suomea puhumassa siitä, miten hyvä taide- ja kulttuurialan apurahahakemus syntyy. Yleisin kompastuskivi vaikuttaa olevan se, että hyvä idea hukataan huonoon hakemukseen.

– Hakijalla voi olla hirvittävän hieno taiteellinen ajatus, mutta sitä ei osata kirjoittaa auki. Rahaa ei voida myöntää, koska hakemus ei avaudu lukijalle, kertoo Taiteen edistämiskeskuksen Pirkanmaan toimipisteessä työskentelevä Orjatsalo.

Hänen mukaansa kaikki alkaa siitä, että hakija tutustuu etukäteen huolellisesti rahoittajaan. On tiedettävä, mitä pyydetään ja haetaan.

– Se, mihin rahaa myönnetään, on aina rahoittajakohtaista. Hieman yleistäen voisi sanoa, että valtion tasolla rahoitetaan yleisluontoisemmin hankkeita. Yksityisellä säätiöllä taas voi olla tarkemmin määritelty, mihin rahaa jaetaan. Se voi myös vaihdella esimerkiksi vuosittain.

Katse neljään asiaan

Hyvässä taide- ja kulttuurialan apurahahakemuksessa on Orjatsalon mukaan neljä osa-aluetta. Ensinnäkin hakemus tulee olla hyvin ja huolellisesti täytetty.

– Se on yleensä helpoin osuus, koska siinä vain vastataan kysymyksiin.

Apurahahakemukseen liittyy tietty kielioppi ja muoto. Kun sen osaa, on jo puolivälisää.

Elina Orjatsalo, tuottajaläänintaiteilija

Muita osa-alueita ovat huolellisesti tehty työ- ja budjettisuunnitelmat sekä mahdolliset liitteet. Koko prosessin kivijalka on kuitenkin hyvä ja toteuttamiskelpoinen idea höystettynä kovalla tahdolla.

– Apurahahakemukseen liittyy tietty kielioppi ja muoto. Kun sen oppii, on jo puolivälissä.

Rahaa tarjolla monesta tuutista

Orjatsalon mukaan eniten taide- ja kulttuurialoilla haetaan rahoitusta kuvataiteeseen, musiikkiin, kirjallisuuteen ja näyttämötaiteeseen. Uusimpien ja vielä harvinaisempien joukossa on esimerkiksi mediataide.

Suomessa taiteeseen ja kulttuuriin on tarjolla sekä julkista että yksityistä rahaa. Julkiselta puolelta löytyy esimerkiksi kaupunki, seurakunta, valtio, Taiteen edistämiskeskus, maakuntaliitto ja EU.

Yksityisiä rahoittajia ovat säätiöt ja rahastot. Taiteelle ja tieteelle rahoitusta myöntää yli 700 säätiötä.

Suosittelemme sinulle