– Ylhäisöpiirit ja varsinkin tuon ajan naiset olivat hallitsijoille sen ajan yleinen mielipiteiden muodostaja, korostaa Oranen.
Kun Aurora suoritti debyytin vuonna 1824 Helsingissä kenraalikuvernöörin palatsissa Senaatintorin laidalla, kävi kohahdus, hän oli kuin Idolsin voittaja. Aurora kehitti Orasen mukaan hyvin voimakkaasti köyhäinapua, ja tehtävänä oli nimenomaan luoda järjestelmiä köyhien avustamiseksi.
Historiallisia romaaneja kirjoittavalta Raija Oraselta Aurora Karamzin on oiva valinta. Tämä eli pitkän elämän, käytännössä koko 1800-luvun. Auroran kautta Oranen kertoo autonomian ajasta, jolloin ajatukset Suomen itsenäisyydestä voimistuivat.
Aurora Karamzin oli aikansa vaikutusvaltaisin nainen Suomessa. Jo nuorena, 1800-luvun alkupuolella, hän nousi Venäjän tsaarittaren suosioon ja hyvin lähelle tsaariperhettä.
Monet tunnetut merkkihenkilöt ovat mukana tässä kirjassa, mm. J.L. Runeberg, Z. Topelius ja J.V. Snellman. Yllättäen Snellmanista Oranen kirjoittaa itsepäisen öykkärin, jota aikalaiset pitivät jopa kommunistina.
Romaanin iso teema on 1800-luvun naiskysymys. Upporikas Aurora Karamzin oli hyvin itsenäinen nainen, mutta hän ei ymmärtänyt naisliikkeen puolestapuhujia.