Tuulispään perustaja Piia Anttonen avaa aitauksen portin. Sen edessä seisoo villisika kytiksellä, toivoen pääsevänsä livahtamaan pihan puolelle omenavarkaisiin. Anttonen joutuu houkuttelemaan sen sivuun leivällä, vaikka eläimiä ei normaalisti ruokitakaan kädestä. Osku seuraa kiltisti ja syötyään kellahtaa rapsutusten toivossa kyljelleen maahan.
Keväällä 2013 laumallinen kesyjä villisikoja terrorisoi ihmisten kotipihoja Janakkalassa. Poliisin päätöksellä eläimet määrättiin lopetettaviksi. Julkisen painostuksen vuoksi sikojen lopettamissuunnitelmista kuitenkin luovuttiin. Sitä ennen neljä sikaa oli ehditty ampua. Yksi selvinneistä yksilöistä oli Osku, joka muutti Tuulispäähän toukokuussa 2013.
– Osku on tämän paikan julkkis ja maskotti. Onnekas sika, Anttonen kertoo.
Tuulispäässä eläimet välttyvät lopettamiselta
Pihan puolelta aitaukseen on eksynyt myös Agda-kana, joka luulee olevansa kukko.
– Agda on sairastanut munajohtimen tulehduksen. Tästä syystä sen elimistö on alkanut tuottaa testosteronia, ja se on alkanutmuuttua kukoksi. Nyt se kasvattaa kannuskynsiä ja pyrstösulkia sekä kiekuu, Anttonen selittää.
Haluamme pitää paikan ideologisena, että ihmiset saisivat paikasta uusia ajatuksia omaan eläinsuhteeseensa.
Piia Anttonen
– Yksi henkilö pelasti Agdan ja otti sen asuntoonsa, jossa se laumautui koiran ja ihmisen kanssa. Sitten yhtenä aamuna Agda alkoi kiekua. Koska kyseessä oli kimppa-asunto, se tuotiin tänne.
Anttonen perusti Tuulispää (siirryt toiseen palveluun)n, koska hän halusi tarjota kodin myös niille eläimille, joita muut eivät halunneet. Esimerkiksi vanhoilla hevosilla on suuria vaikeuksia löytää uutta omistajaa. Monet Tuulispään eläinasukeista ovatkin olleet ennen saapumistaan lopettamisuhan alla.
Tuulispäässä hevoset, vuohet ja siat liikkuvat samassa aitauksessa sulassa sovussa keskenään. Eläinsuojelukeskuksessa on tällä hetkellä 46 eläintä. Kaikkia tarjottavia eläimiä Anttonen ei voi ottaa vastaan.
Opaskierroksilla halutaan vaikuttaa ihmisten ajatusmaailmaan
Jokaisella eläimellä Tuulispäässä on oma tarinansa. Tilalla järjestetään opastettuja kierroksia, mutta Tuulispäässä ei ole kyse mistään tavanomaisesta maatilamatkasta, jossa pääsee silittämään söpöjä eläimiä aitojen yli.
– Emme halua tehdä rahaa eläimillä. Haluamme pitää paikan ideologisena, jotta ihmiset saisivat uusia ajatuksia omaan eläinsuhteeseensa. Kerromme, miten eläimet ovat tänne tulleet ja miten vastaavat eläimet elävät tuotantotiloilla.
Tuulispäätä pyöritetään vapaaehtoisvoimin. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton (SEY) myöntämä tunnustus Vuoden Eläinsuojeluteosta tuli Tuulispään perustajalle iloisena yllätyksenä, sillä hän ei edes tiennyt ehdokkuudesta.
– Tuntuu kivalta, että palkitaan, vaikkei tätä työtä palkintojen takia tehdäkään. Tällaisten palkintojen myötä julkisuus tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden tuoda eläinten asiaa esille, sanoo Anttonen.
