Ajankohtaisen kakkosen Koulukiusaamis-illassa keskusteltiin ensimmäisen tunnin aikana muun muassa siitä, mitä on kiusaaminen, miksi kiusaaja kiusaa, miten kiusaamiseen voi puuttua ja pitääkö kiusaajaa rangaista vai auttaa.
Kiusaamalla saa valtaa
Tutkijatohtori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta totesi, että tutkimusten perusteella erityisesti pojat turvautuvat väkivaltaan, jos muut keinot eivät tuo ratkaisua tilanteeseen. Hänen mukaansa suurimmissa osassa tapauksia on käytetty käsittelyssä vain puhuttelua, vaikka puuttua olisi voinut vaikkapa erottamalla koulusta tai siirtämällä kiusaaja toiselle luokalle.
KiVa-kouluhankkeen johtaja ja psykologian professori Christina Salmivalli kiusaaminen houkuttelee monia, sillä kiusaamalla voi kohentaa omaa asemaansa.
– Kiusaamisesta valitettavasti monet lapset ja nuoret saa sosiaalisia palkkioita. He saavat statusta, valtaa ja näkyvyyttä.
Osa roimi kiusaajia kovin sanoin.
– Kiusaaja on törppö ja tökerö, joka ei ole oppinut yhteisöllisyyden lainalaisuuksia. Ei selittelyjä, totesi äidinkielenopettaja Tiina Keskinen.
Vaikea antaa anteeksi
Yksi Koulukiusaamis-illan rohkeista puhujista on yrittäjä ja tuottaja Kristoffer Ignatius, jota kiusattiin koko kouluajan.
Häntä tönittiin ja nimiteltiin, hänen vaatteitaan revittiin ja omaisuuttaan rikottiin. Uimahallissa hänen päätään pidettiin väkisin veden alla. Lopulta hänet pahoinpideltiin.
Osa kiusaajista on myöhemmin ottanut häneen yhteyttä sosiaalisessa mediassa.
– Muutama on pyytänyt siellä anteeksi, mutta kukaan ei ole uskaltanut tulla kasvotusten
Miten voi antaa anteeksi, kun näkee, että läheiset kärsii?
Myös DJ Roni Alho joutui koulukiusatuksi ala-asteella. Hän kokee, että kiusaajia olisi pitänyt rankaista teoistaan.
– Monet katsoivat vierestä. Tosi paljon oli kaksinaisuutta. Leikittiin ja oltiin hyvä ystävä ja sitten todellisuudessa oltiin ihan toista.
Kiusaaminen paheni vuosien varrella: hänen kotinsa pihalle viskottiin koiran ulosteita, hänen moponsa varastettiin ja häntä päin lauottiin sählypalloja suljetussa tilassa.
Alholle kiusaaminen aiheutti masennusta ja pelkotiloja, mutta hän on silti antanut anteeksi kiusaajilleen.
Alhoa auttoi vahva läheisten tukiverkosto, joiden ansiosta hän selvisi.
"Kadun, että olen kiusannut"
Kiusaajien pöydässä keskustelijat tunnustivat, että lapsena oli vaikea ymmärtää, mikä on kiusaamista. Siksi on tärkeää, että kiusaajille kerrotaan asiasta.
Duudsoneiden Jukka Hildén oli vilkas oppilas koulussa eikä hän aina huomannut, että tuli toiminnallaan ja sanoillaan loukanneeksi muita. Kun hänelle huomautettiin asiasta, hän lopetti kiusaamisen.
– Ainut asia mitä kadun on se, että mä olen kiusannut.
Hildén havainnollisti kiusaamisen vaikutusta paperiarkin avulla: kun kiusaaja ikään kuin rutistaa kiusaajan paperiarkin tavoin palloksi, anteeksi pyytäminen voi kyllä vaikuttaa ja ikään kuin saada paperin suoristumaan, mutta paperi ei silti ole entisensä, vaan siihen jää jäljet.
Puuttuminen pelottaa
Studiokeskustelussa pohdittiin, että kiusaamiseen puuttuminen pelottaa, koska silloin saattaa itse joutua kiusatuksi.
Sosiaalipsykologi, sosiaali- ja terveydenhuollon opettaja Riitta Kuismasen mielestä pelko on aiheellinen.
– En haluaisi syyllistää niitäkään, jotka ei puutu, koska se on ihan oikeasti riski joutua kiusatuksi.
Opetusministeri Krista Kiuru (SDP) muistutti siitä, että kiusaaminen on vakava ongelma laajuutensa takia ja siksi siihen pitää löytyä ratkaisukeinoja.
– Haaste tulee siitä, miksi sitten kuitenkin meillä on niin paljon kiusaamista. Se on aika kova juttu, jos meidän terveyskyselyt kertovat, että 7 prosenttia kahdeksasluokkalaisista kokee, että heitä on kiusattu, Kiuru sanoo.
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Otto Ahoniemi kritisoi koulukiusaamiskeskustelua siitä, että sen keskiössä ovat yksilöt yhteisöjen sijaan.
– Pitäisikö esimerkiksi kouluille olla jotain sanktioita siitä, että ne eivät puutu kiusaamiseen?
