Suurin toivein viritetty mahdollisuus kansalaisaloitteista on osoittautumassa suutariksi. Kansalaisjärjestö pitää eduskunnan perusteita aloitteiden hitaalle käsittelylle jopa tekosyynä.
Mielestäni on jonkun verran vedottu lakiteknisiin puutteisiin täysin syyttä ja käytetty sitä tekosyynä, ettei aloitetta voisi kunnolla ottaa huomioon eduskunnassa.
Joonas Pekkanen
Kaikki eduskuntaan asti edenneet kuusi kansalaisaloitetta ovat kaatumassa. Eduskunta ei ehdi niitä käsitellä ja uudelle niitä ei voi siirtää.
Suurin osa aloitteista on pysähtynyt niiden teknisten puutteiden takia. Silti kansalaisjärjestössä toivotaan, että edes yksi etenisi jollain tavalla.
– Toivon, että vielä ainakin osittain joku aloite menisi läpi, Avoin ministeriö ry:n puheenjohtaja Joonas Pekkanen sanoo.
"Nimien kerääjille poliittista oikeusturvaa"
Pekkanen pitää aloitteiden teknistä kehnoutta huonona perusteena käsittelyn hitaudelle.
– Minun mielestäni on jonkun verran vedottu ihan lakiteknisiin puutteisiin täysin syyttä ja käytetty sitä tekosyynä, ettei aloitetta voisi kunnolla ottaa huomioon eduskunnassa, Pekkanen toteaa.
Lisäksi hän toivoo, että aloitteiden käsittelyä muutettaisiin eduskunnassa avoimemmaksi. Hän muun muassa haluaisi lisää avoimuutta valiokuntakäsittelyyn. Hän esittää myös, että hylätyistä kansalaisaloitteista voisi järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen.
– Olisi ainakin jonkinlainen poliittinen oikeusturva niillä kansalaisilla, jotka ovat nähneet ison vaivan 50 000 kannattajan keräämiseen.
Asiantuntija: Keskustelunherättäjiä
Valtio-opin professori Jan Sundberg ei pidä tilannetta kansalaisaloitteiden osalta ihan noin synkkänä.
– Tämä herättää keskustelua. Ei välttämättä niiden allekirjoittajien kesken, vaan leviää laajalle kansan piiriin. Ehkä jää muistiin ja tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan, kun hallitus tekee lakialoitteen, Sundberg kertoo.
Sundberg vie ajatuksen vielä pitemmälle. Hän pitää mahdollisena, että kansalaisaloite johtaisi joissain tapauksissa suoraan kansanäänestyksiin.
– Yleensä aloitteet on kytketty kansanäänestyksiin. Näinhän ei ole nyt sitten Suomessa. Jos sille annettaisiin enemmän valtaa, niin voisi ehkä tulla enemmän vallanjakoa. Mutta tämä on tällaista jossittelua ja ajattelua, jota voisi ehkä tulla tulevaisuudessa, Sundberg sanoo.
