Opetusministeri Krista Kiuru (SDP) on nähnyt työssään, että opettajat alkavat väsyä. Koulukiusaamiseen löytyy välineitä, mutta kiusaaminen jatkuu silti.
– Mutta mistä lähtee se ihmisten kasvaminen siihen, että on nollatoleranssi? Jo päiväkodissa lapset kiusaavat toisiaan.
Sylvään koulun rehtori Jari Andersson kokee, että kiusaaminen voidaan saada loppumaan jo olemassa olevilla ratkaisuilla. Se vaatii kuitenkin koko keinovalikoiman hyödyntämistä.
– Meillä on mahdollisuuksia ja keinoja, jos me vain käytetään niitä.
Itä-Suomen yliopiston lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori Suvianna Hakalehto-Wainio muistuttaa, että päävastuu koulun tapahtumista on opettajilla, ei vanhemmilla.
– Koululla on oikeus antaa ihmisoikeuskasvatusta ja tällä hetkellä näin ei tapahdu.
Rajoja ja rakkautta
Yleisön joukossa istuneet nuoret penäsivät aikuisten vastuuta kiusaamisesta. Samaa peräänkuulutti sosiaalipsykologi, sosiaali- ja terveydenhuollon opettaja Riitta Kuismanen.
Hän korosti, että koulukiusaamisen taustalta löytyvät lapsuudessa omaksutut arvot ja asenteet. Yläasteella ollaan jo kymmenen vuotta myöhässä.
– Kyllä niitä opettajia on helppo syyttää siitä, mitä vanhemmilta on joskus jäänyt tekemättä. Nyt mä tietyllä tavalla syytän vanhempia.
Keskustelijoista Duudsoneiden Jukka Hildén kokee, että hänestä tuli kiusaaja, koska hänellä ei ollut riittävästi rajoja.
– Vanhemmat, antakaa lapsillenne rakkautta, mutta asettakaa myös ne rajat. Rajat tuovat sen turvan, että ne tietää mitä saa tehdä ja mitä ei.
"Aikuiset eivät ole kiinnostuneita"
Musta Barbaari eli James Nikander toivoo, että aikuiset kiinnittäisivät nykyistä enemmän huomiota siihen, mitä heidän lapsilleen kuuluu.
– Ei olla kiinnostuneita esimerkiksi lapsen kavereista., kenen kanssa ne hengaa ja mitä ne tekee. Musta tuntuu, että siihen pitäisi saada vuorovaikutusta enemmän.
Nikander korostaa, että moni kiusaamistilanne tapahtuu koulun jälkeen ja verkossa. Siksi opettajat eivät voi nähdä kaikkia tilanteita.
Sosiaalinen media, kuten Ask.fm ja Instagram, on kuitenkin opettajille vielä varsin vieras maaperä, jossa kiusaamisen huomaaminen ja siihen puuttuminen voi tuntua vaikealta.
– Kuinka paljon asialle tehdään jotain? Musta tuntuu, että opettajat tarvitsevat enemmän konkreettisia todisteita, ennen kuin he voivat ja uskaltavat tehdä jotain, Nikander sanoo.
Myös yleisössä istuneet nuoret toivat esille, että opettajat voisivat käyttää kouluissa paljon enemmän aikaa opetussisältöjen läpikäymisen sijaan kuulumisten vaihtamiseen ja aitoon vuorovaikutukseen.
Vastuuta nuorille
Tamperelaislukiolainen Juho Räty nousi koko kansan tietoisuuteen, kun hän kirjoitti Facebookiin kokemuksestaan kiusaamiseen puuttujana.
Räty jatkoi samalla linjalla studiokeskustelussa ja innosti yleisöä tuomitsemaan kiusaamisen julkisesti. Hänen mielestään on selvää, että jos opettajat ja kasvattajat eivät saa kiusaamista kuriin, jäljelle jäävät opiskelijat ja oppilaat. Esimerkiksi hän nostaa some-ilmiöksi nousseen #kutsumua-kampanjan, jonka käynnisti Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Otto Ahoniemi.
– Jos me lähdetään ensimmäisinä tekemään sitä, että me otetaan koppi ja pistetään täysi toleranssi kiusaamiselle ja tehdään se selväksi meidän ystävillemme, siitä tulee tosi iso liike, Räty sanoo.
Outi Koivu
Ajankohtainen kakkonen
