Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Saamelaisnuorten johtaja: Kompromissi kelpaa saamelaisille, miksei suomalaisille?

Uusi saamelaiskäräjälakiesitys on keskiviikkona eduskunnan lähetekeskustelussa. Yle Sápmin ja Lapin Kansan lähetekeskustelun alla tekemissä kyselyissä suurin osa Lapin kansanedustajista on esittänyt tyytymättömyytensä esitykseen sisältyvään kompromissisaamelaismääritelmään. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Niila Rahko kummastelee heidän näkemyksiään.

Niila Rahko (olg.) ja Anna-Katariina Feodoroff nuoraidkonferánssas Anáris guovvamánus 2014.
Kuva: Aslak Paltto / Yle
Pirita Näkkäläjärvi
Avaa Yle-sovelluksessa

Uusi saamelaiskäräjälakiehdotus on keskiviikkona eduskunnan lähetekeskustelussa. Monta vuotta valmisteltu laki on viime vuosien keskustelluin saamelaispoliittinen aihe, keskiössä saamelaismääritelmä.

Lähetekeskusteluun tuleva hallituksen esitys saamelaiskäräjälaiksi on saamelaisasioiden ministerityöryhmän ja saamelaiskäräjien neuvottelutulos.

Vaikeimman pykälän eli saamelaismääritelmän kohdalla ministerityöryhmä halusi säilyttää siinä niin kutsutun lappalaispykälän, jonka perusteella saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsisi vanhan lappalaisasiakirjakirjamerkinnän perusteella.

Saamelaiskäräjät puolestaan ajoi lappalaispykälän poistamista saamelaismääritelmästä kokonaan, sillä heidän mielestään lappalainen viittaa lappalaiselinkeinoja harjoittaneisiin ihmisiin ja koska heidän mukaansa lappalaisiksi on aikoinaan merkitty sekä etnisesti saamelaisia että suomalaisia.

Eduskunnan käsiteltäväksi tulee kompromissiesitys, jossa lappalaisasiakirjaperuste sisältyy edelleen saamelaismääritelmään, mutta sen lisäksi hakijalta vaaditaan elävää yhteyttä saamelaiskulttuuriin.

Osa Lapin kansanedustajista vierastaa myös kompromissisaamelaismääritelmää

Yle Sápmin ja Lapin Kansan lähetekeskustelun alla tekemissä kyselyissä suurin osa Lapin kansanedustajista on esittänyt tyytymättömyytensä myös kompromissisaamelaismääritelmään.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Niila Rahko kummastelee heidän näkemyksiään.

– Kompromissi määritelmästä kelpaa saamelaisille, miksei suomalaisille?, Rahko kysyy.

– On valitettavaa, etteivät kansanedustajat käy keskustelua ajatellen saamelaisen kulttuurin tulevaisuutta, vaan vahvojen saamelaisvastaisten näkemysten mukaan synnyttävät suuria ongelmia saamelaisten ja Lapin valtaväestön keskuuteen, Rahko sanoo.

Rahko painottaa kansojen itsemääräämisoikeutta

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Niila Rahko viittaa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen, jonka toteuttamiseen YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssissa syyskuussa.

– Suomi on allekirjoittanut YK:n alkuperäiskansajulistuksen, jossa selvästi sanotaan, että kansan tulee itse määritellä jäsenensä. Uudessa määritelmästtä saamelaiset pystyvät tekemään niin, sillä henkilöä ei pidetä saamelaisena vain sillä perusteella, että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa, Rahko sanoo.

Rahko painottaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

– Saamelaisnuorten kulttuurisen ja kielellisen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että asioistamme päättävät saamelaiset itse. Vaaliluetteloon ei tule hyväksyä sinne kuulumattomia henkilöitä. Uudessa saamelaiskäräjälaissa ja ILO-sopimuksen ratifioinnissa ei ole kyse siitä, että vietäisiin oikeuksia ja etuja muilta pois. Kyse on siitä, että saamelaisille turvataan mahdollisuus säilyttää kulttuurinsa ja kielensä.

Nuorisoneuvostolle tunnustusta Niinistöltä ja Allianssilta

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehui puheessaan YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssissa syyskuussa Suomen saamelaisnuorten päättäväistä pyrkimystä edistää osallistumistaan kulttuuriin ja politiikkaan perustamalla nuorisoneuvoston.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto palkitaan lokakuussa Suomen Nuorisoyhteistyö__Allianssin Nuori toimija -tunnustuksella. 

Nuorisoneuvoston myötä saamelaisnuorilla on virallinen kanava vaikuttaa omiin asioihinsa. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla on uniikki asema, sillä sen jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus saamelaiskäräjien yleiskokouksessa.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto perustettiin vuonna 2011. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston 15–25-vuotiaat jäsenet valmistelevat ne saamelaiskäräjien lausunnot, aloitteet ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria tai saamelaisnuorten elinoloja. Nuorisoneuvosto edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ympäri Suomen sekä vahvistaa saamelaisnuorten kuuluvuutta saamelaiskulttuuriin.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on aloittanut tänä vuonna Ofelaš- eli Tiennäyttäjä-hankkeen, jossa jaetaan tietoa saamelaisuudesta nuorilta nuorille Lapin kouluissa.

Suosittelemme