Faksi ei ole kuollut.
Yle Satakunta päätti tehdä faksitestin ja lähettää faksin satakuntalaisille kunnille ja suurimmille yrityksille. Pyysimme vastaanottajia vastaamaan faksilla muutamiin kysymyksiin. Noin puolet 30 vastaanottajasta vastasi kyselyyn.
Kuntien viesti tiivistettynä oli, että kunnan virallista faksia käytetään harvoin tai ei lainkaan. Sosiaali- ja terveyspuolella sen sijaan faksia käytetään ahkerasti vielä monessa kunnassa. Potilastiedot kulkevat esimerkiksi laboratorion ja lääkärin välillä faksilla.
– Eurajoen kunnan faksi on työhuoneessani, koska pääosa fakseista tulee sosiaalitoimelle. Ne koskevat yleensä lastensuojelua tai muuta sosiaalihuoltoa, kirjoittaa faksissaan Eurajoen sosiaalijohtaja Alpo Komminaho.
Useiden kuntien vastauksista käy ilmi, että kunnan virallisesta faksista ei lähetetä mitään, mutta numero on oltava, koska siihen saapuu satunnaisesti viestejä. Kunnan fakseihin tulee mainoksia. Harvalta löytyy enää faksia eli telekopiokonetta kotoa, mutta toimistossa työskentelevälle sen käyttö voi olla arkipäivää.
Suomessa edelleen 105 000 faksinumeroa
Faksiliikenne on vähentynyt yrityksissäkin faksin kulta-ajoilta, mutta se on edelleen käytetty viestintäväline. Fonectan numerotiedustelun listauksen mukaan Suomessa on edelleen noin 105 000 faksinumeroa.
Luvut liikkuvat minimissään kymmenissä ja todennäköisesti sadoissa miljoonissa.
Juha Sutinen TeliaSoneralta
DNA:n mobiiliverkossa faksitapahtumia oli viime kuussa yhden täyden viikon aikana yli 700. Arkipäivänä fakseja lähettiin keskimäärin 140 matkapuhelinverkossa, mutta viikonlopun aikana faksitapahtumia oli vain kymmenen.
– Viranomaiskäytössä on edelleen fakseja. Faksia käytetään erityisesti, kun allekirjoitettuja papereita halutaan saada perille nopeasti ennakkoon esimerkiksi ulkomaille, DNA:n tiedottaja Hanna Karppinen kertoo.
Lankaliittymistä tapahtuvaa faksiliikennettä operaattorit eivät pysty tarkasti tilastoimaan, mutta määriä voidaan arvioida. TeliaSoneran vuoden takaiset markkinatiedot faksiliikenteestä ovat häkellyttäviä. Fakseja lähetetään ja vastaanotetaan niiden mukaan Suomessa edelleen huimia määriä.
– Luvut liikkuvat minimissään kymmenissä ja todennäköisesti sadoissa miljoonissa. Arviomme mukaan liikennemäärissä ei ole tapahtunut mitään radikaalia vähenemistä vuoden aikana, Juha Sutinen TeliaSoneralta kertoo.
Faksi kulkee Afrikkaan ja Kaukoitään
Faksin tarve näkyy selvästi yritysmaailmassa, sillä Elisan vuoden alussa aloittamaan eFax-palveluun on siirtynyt tuhansia käyttäjiä. Palvelun avulla faksit voidaan lähettää ja vastaanottaa sähköpostitse.
Terveydenhuolto, vakuutustoiminta, kirjanpito ja kuljetusala ovat edelleen erittäin aktiivisia faksien hyödyntäjiä.
Juha Sutinen TeliaSoneralta
– Faksi on keskittynyt erityiskäyttöön. Käyttäjien joukossa näkyvät vahvasti globaalia liiketoimintaa tekevät yritykset sekä matkatoimistot ja lentoyhtiöt, Jorma Niemelä Elisalta sanoo.
Kansainvälisessä yhteydenpidossa faksin käyttö perustuu paljolti totuttuun ja hyväksi havaittuun viestintätapaan yritysten välillä. Byrokratia lisää osaltaan faksiliikennettä ulkomaankaupassa. Dokumentit saa leimattuna ja allekirjoitettuna nopeasti perille faksaamalla.
– Terveydenhuolto, vakuutustoiminta, kirjanpito ja kuljetusala ovat edelleen erittäin aktiivisia faksien hyödyntäjiä. Lisäksi toimijat, jotka asioivat tiettyihin maihin esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Saksaan, käyttävät faksia kahdenväliseen asiointiin ja tietojen välittämiseen, Juha Sutinen TeliaSoneralta kertoo.
Yle Satakunnan faksitestiin vastanneet yritykset kertovat käyttävänsä faksia satunnaisesti ja pääasiassa ulkomaille suuntautuvaan liikekirjeenvaihtoon.
– Joistakin maista tulee tilauksia faksilla. Itse lähetämme todella vähän fakseja, lähinnä Afrikan ja Kaukoidän maihin, Huntsman Pigments kirjoittaa faksissaan.