Suomi näyttäytyy yhdyskuntajätteiden kierrätystilastoissa eurooppalaisena keskivertomaana. Parhailla pistesijoilla juhlivat tiheään asutut saksankieliset maat, kehnoiten kierrätetään Itä- ja Etelä-Euroopan maissa.
Ympäristöministeriön mukaan tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä kierrätysprosentteja voi laskea Euroopassa neljällä eri tavalla. Suomi noudattaa näistä komission suosittelemaa, kaikkein tiukinta laskentatapaa.
- Suomen laskentatapa tuottaa todellisuutta kuvaavan tuloksen, mutta samalla sijoittaa meidät rankingissa alemmas, sanoo ympäristöneuvos Riitta Levinen Ympäristöministeriöstä.
Huippumaissa biojäteastia täyttyy puutarhajätteestä
Syy tilaston vääristymään löytyy esimerkiksi biojätteestä, joksi monissa Keski-Euroopan maissa lasketaan myös puutarhajäte.
- Maat, jotka tilastoissa näyttäisivät hyödyntävän tehokkaasti biojätettä, eivät kerää keittiöbiojätettä lainkaan, vaan saavat lukemat täyteen pelkillä puutarhajätteillä, sanoo Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo.
- Jos tilastointi saadaan yhteismitalliseksi, mennään ainakin Ranskan ohi.
Suomessa puutarhajätteet kompostoidaan perinteisesti oman pihan komposteissa, eikä tätä tilastoida.
Myöskään Suomessa hyvin toimiva pullonpalautusjärjestelmä ei pääse koko mitassaan tilastoihin, koska kierrättämiseksi järjestelmä lasketaan vasta sitten, kun uudelleen täytettävä lasipullo poistetaan kierrosta.
Tilastointi tasavertaiseksi ennen kierrätystavotteita
Tilastointi yhdyskuntajätteiden käsittelystä halutaan nyt yhteismitalliseksi osana uusia komission esittämiä kierrätystavotteita.
Komissio on ehdottanut, että EU-maissa kierrätettäisiin 70 prosenttia jätteistä vuoteen 2020 mennessä. Tavoite tekee tiukkaa maalle jos toisellekin, ja ehdotus on saanut laajaa vastustusta jäsenmaissa.
- Ehdotuksen käsittely EU:ssa jatkuu todennäköisesti vielä pitkään, Riitta Levinen sanoo.
Valtioneuvosto esittää, että paikalliset olot otettaisiin huomioon
Suomessa kiertoon menee vuoden 2012 tilaston mukaan 34 prosenttia yhdyskuntajätteistä. Valtioneuvosto vastustaa tavotetta vetoamalla pitkiin välimatkoihin: on eri asia järjestää lasinkeräys Pariisissa kuin syrjäisessä Lapissa.
Suomessa on kuitenkin otettu parannusaskelia kohti tavoitteita sitten uusimman, vuoden 2012 tilaston. Jätelaitosyhdistyksen mukaan kaatopaikalle päätyy tänä vuonna 20 prosenttia yhdyskuntajätteistä, kun vuonna 2012 luku oli 33.
SYKE: Suomi on jämähtänyt 2000-luvun alun tasolle
Suomen Ympäristökeskusta uudet luvut eivät kuitenkaan tyydytä.
- Suomi on jämähtänyt 2000-luvun alun tasolle. Monissa muissa Euroopan maissa kehitys on ollut huomattavasti nopeampaa, sanoo professori Jyri Seppälä.
- Suomessa asenne on kuitenkin kohdallaan. Infraa ei vaan ole saatu hiottua loppuun asti. Pitkät välimatkat eivät välttämättä ole este, kun otetaan informaatioteknologia avuksi. Meillä ei ole varaa menettää sitä taloudellista hyötyä, mitä arvokkaista raaka-aineista saadaan.
