Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Kropan kurittaminen ei katso ikää – 55-vuotias kehokin voi olla palvonnan kohde

Kehonrakentaja Juhani Hokkanen treenaa ja kilpailee väsymättä, vaikka bodausuraa on takana jo yli 30 vuotta. Itsekuri ja määrätietoisuus käyvät psyyken päälle, eikä laji sovi kaikille. Kuvitelmat siitä, että kenestä tahansa voisi tulla kehon trimmauksen supertähti, ovat harhaa, sanoo myös suomalaisen fitness-urheilun isähahmo KP Ourama.

Juhani Hokkanen.
Kuva: Juhani Hokkasen kotialbumi
Päivi Kuisma
Avaa Yle-sovelluksessa

Kropan pitäminen huippukunnossa onnistuu, vaikka ikää olisi mittarissa enemmänkin. 55-vuotias legendaarinen suomalainen kehonrakentaja Juhani Hokkanen on tästä elävä esimerkki.

13-vuotiaasta asti treenannut mies on ollut kovassa kunnossa käytännössä aina.

– Alkuun se oli leikkimielistä painonnostoa ja urheilua. Kilpailu kehonrakennuksessa alkoi, kun täytin 17 vuotta. Ensimmäisistä SM-kisoista tuli mitali.

Jos nainen menee bodyfitness-kisoihin, siihen uppoaa Suomessakin rahaa tuhansia euroja.

Juhani Hokkanen

Sittemmin Hokkasen palkintokaappiin on kertynyt palkintoja Suomesta, Pohjoismaista ja muualta maailmalta. Hän on ehtinyt kilpailla myös Yhdysvalloissa ammattilaisena.

Palo kropan kurittamiseen ei ole missään vaiheessa sammunut.

– Ammattilaisuus vaatii paljon. Silloin ei pitäisi tehdä muita töitä ollenkaan vaan elää vain palkinnoilla. Suomessa se ei ole mahdollista, tai pitää olla taskussa lottovoitto tai rikkaat vanhemmat.

Hän tietää, että mikä tahansa omaan vartaloon liittyvä laji vaatii sekä aikaa että rahaa. Tarvitaan sponsoreita, tukea perheeltä, rautainen kunto – ja ulkonäköön pitää kiinnittää huomiota jatkuvasti.

Sitähän lajeissa tavoitellaankin, tietynlaista ulkomuotoa.

– Fitneksessä naisen pitää olla kaunis joka tilanteessa. On meikit ja muut oheistarvikkeet. Jos nainen menee bodyfitness-kisoihin, siihen uppoaa Suomessakin rahaa tuhansia euroja, Hokkanen heittää esimerkiksi lajin vaatimuksista.

"Suuri kansanterveydellinen tehtävä"

Esimerkiksi fitnekseen hurahtaneet pyrkivät saamaan kauniin ja fyysisesti hyvin toimivan kehon monesti hinnalla millä hyvänsä.

Fitnessillä on suuri kansanterveydellinen tehtävä. Se vaikuttaa ihmisten liikunnallisuuteen ja kehottaa noudattamaan terveitä elämäntapoja.

KP Ourama

– Fitness vetoaa nuoriin ja erityisesti naisiin, koska lajiin sisältyy lupaus saada ulkonäöltään kaunis ja toimiva vartalo. Nuoret ovat valmiita maksamaan mitä tahansa saadakseen sellaisen, kertoo KP Ourama, suomalaisen fitness-urheilun isähahmo ja IFBB Finlandin puheenjohtaja.

International Federation of Bodybuilding and Fitness -järjestön asema on kohentunut statustaan Suomessa pääsemällä vastikään valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n jäseneksi.

KP Ouraman mukaan fitness-urheilusta on tullut salonkikelpoinen muun muassa siitä syystä, että laji kykenee villitsemään nuoria liikunnan ja urheilun pariin yhä merkittävämmin.

– Fitnessillä on suuri kansanterveydellinen tehtävä. Se vaikuttaa ihmisten liikunnallisuuteen ja kehottaa noudattamaan terveitä elämäntapoja. Näkeehän sen jo saleilla, jotka täyttyvät lajien harrastajista, Ourama perustelee.   

Lajeja on kuusi: vapaa ohjelma, bodyfitness, bikinifitness, womensphysic, mensphysic ja classic bodybuilding.

Kehonsa treenaajalla pitää olla päätä

Fitness-urheilulla on myös kääntöpuolensa. On ihmisiä, joille laji ei sovi ollenkaan. Ei, vaikka henkilökohtaiset valmentajat ja opastajat eli personaltrainerit saattaisivat opastaakin jatkamaan.

Mielikuva siitä, että jokainen pystyy puolessa vuodessa treenaamaan itselleen kauniin ja kilpailukuntoisen vartalon on väärä.

KP Ourama

– Mielikuva siitä, että jokainen pystyy puolessa vuodessa treenaamaan itselleen kauniin ja kilpailukuntoisen vartalon on väärä. Eihän mäkihyppääjäkään mene betonimäkeen vuoden harjoittelulla. Jokainen totta kai voi hoitaa itseään, mutta dieetit ja kilpailulliset tavoitteet eivät sovi kaikille, KP Ourama vakuuttaa.

Ouraman mukaan niin kuin missä tahansa lajissa, fitness-urheilukin rakentuu lahjakkuuksien varaan. Kaikenmalliset vartalot eivät sovi fitnekseen.

– Pääkoppaa pitää olla myös siihen, että on hiukan supermallin näköinen, Ourama muotoilee.

"Ensi keväänä näytän, mihin 55-vuotias ukko pystyy"

Kehon muokkaamiseen liittyvissä lajeissa kaiken kaikkiaan mielellä ja tahdonvoimalla on suuri merkitys. Määrätietoisuutta tarvitaan.

Vaikka Juhani Hokkanen on rakentanut kehoaan lihaksikkaaksi vuosikymmeniä, hän ei ole missään vaiheessa repsahtanut epäterveelliseen ruokaan.

– Puhdasta, vähärasvaista ruokaa. Sokereita ei saa olla paljoa. Lisäksi lisäravinteita, proteiininlähteitä. Kalorimäärät ovat isoja. Miehillä jopa 4 000 tai isoilla kavereilla 6 000 kaloria päivässä.

Huippubodarin ruokavalio poikkeaa peruskuntoilijan eväistä.

Syön esimerkiksi kymmenestä kahteentoista kokonaista kananmunaa päivässä, siis normaalikaudella. Dieetillä syön pelkät valkuaiset ja yhden keltuaisen.

Juhani Hokkanen

– Syön esimerkiksi kymmenestä kahteentoista kokonaista kananmunaa päivässä, siis normaalikaudella. Dieetillä syön pelkät valkuaiset ja yhden keltuaisen, Hokkanen kertoo.

Kisakunnossa pysyminen, jatkuva treenaaminen ja syömisten vahtiminen käy psyyken päälle, mutta se on kestettävä, jos mielii menestyä.

– Totta kai se käy psyyken päälle. Mutta itsehän ruoan laittaa suuhunsa. Siihen kasvaa.

Ikää Hokkanen ei pidä kehontrimmauksessa esteenä. Viisikymppinen jaksaa siinä, missä nuorempikin, jos tahtoa on.

– Vanhuus tuo ihmiselle rajoitteita, jos ei tee mitään. Minulla on alle kolmikymppinen treenikaveri, eikä hänen perässään ole mitään vaikeuksia pysyä. Lihas ja kunto pysyvät, kun treenaa samalla tavalla. Mutta kun mennään vanhemmaksi, ihmiset antavat liikaa periksi.

Kehonrakentajalegendan mielestä 50–60-vuotias pystyy myös kehittämään lihaskuntoaan ja -voimiaan.

– On se mahdollista. Ensi keväänä minä näytän, mihin 55-vuotias ukko pystyy, hän virnistää.

Suosittelemme