Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Sinikka Pöllänen: Käsityö voi antaa virkistystä sekä tasapainon ja elämän tarkoituksellisuuden tunnetta

Käsityö voi antaa virkistystä sekä tasapainon ja elämän tarkoituksellisuuden tunnetta, kertoo käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta.

Yle Etelä-Savo
Avaa Yle-sovelluksessa

Käsityö on säilyttänyt asemansa tärkeänä harrastusmuotona - tilastokeskuksen mukaan 67 % suomalaisista tekee vapaa-ajallaan käsitöitä. Mikä käsityössä ja käsitöiden tekemisessä siis kiinnostaa tänä tietoa ja teknologiaa korostavana aikana?

Käsityö on vapaaehtoista toimintaa

Vastaukseksi voisi todeta lyhyesti, että käsityö on yhdelle terapiaa, toiselle ajanvietettä, kolmannelle keino ylläpitää ihmissuhteita tai mahdollisuus ansaita harrastuksen avulla lisätienestiä. Käsityöt eivät kuitenkaan ole monellekaan ratkaiseva osa arjen esinetarpeen tyydyttämistä tai taloudellista selviytymistä. Kysymys on vapaaehtoisesta toiminnasta, jolla haetaan mielenrauhaa sekä hyödyllisyyden- ja tyytyväisyydentunnetta.

Käsityöt ovat uutta elämän onnellisuuspolitiikkaa

Elinkeinoelämän valtuuskunnan asennetutkimuksen mukaan suomalaisille henkisen tarpeentyydytyksen alueeseen kuuluvat asiat ovatkin tärkeämpiä kuin materiaaliset asiat. Inhimilliset toiveet hyvästä elämästä samoin kuin eettisyys ja esteettisyyden arvostus ovat nousseet globaalisten arvojen vastapainoksi. Suomalaisten arvot eroavat hieman länsimaisesta arvoprofiilista, sillä arvojen tärkeysjärjestyksessä on materiaalisten arvojen sijasta terveys, perhe ja henkinen tasapaino.

Käsityön on todettu olevan yksi esimerkki siitä, miten merkityksellinen tekeminen ja toiminta lisäävät hyvinvointia. Käsityö voi antaa virkistystä sekä tasapainon ja elämän tarkoituksellisuuden tunnetta. Käsityö voi liittyvä elämäntapavalintoihin. Tuotteiden valmistaminen, korjaaminen tai uudelleen hyödyntäminen voi olla osa kestävää kehitystä ja laadun tavoittelua. Käsityö voi olla arjen leppoistamista tai elämänlaadunparantamista ja kulutuksen vähentämistä, uutta jokapäiväisen elämän onnellisuuspolitiikkaa.

Ihmisillä on tarve tehdä jotakin toisenlaista kuin tietopainotteisessa opiskelussa tai työssä, missä ei välttämättä näe omaa käden jälkeä tai ei synny konkreettisesti havaittavaa valmista tulosta. Käsin tekemistä eli kehollisen tiedonhankinnan tai motoriikan merkitystä ei voikaan kokonaan korvata kulttuurin välityksellä ja abstraktin ajattelun avulla saadulla tiedolla. Kä­si­työ ra­vit­se­e ai­vo­ja, se aut­taa kes­kit­ty­mään ja ren­tou­tu­maan.  Luo­va toi­min­ta on vält­tä­mä­tön­tä mui­den asioi­den op­pi­mi­seen.

Käsillä tekeminen lisää hyvinvointia

Käsityön ulkoisena tuloksena syntyvää konkreettista tuotetta voidaan pitää myös tekijänsä persoonallisuuden toteutumana. Käsityöllä on siten merkitystä ihmisen omakuvan muodostumisessa sekä itsetunnon kehittymisessä ja ylläpitämisessä. Merkitykselliseksi koettu toimita lisää hyvinvointia edistävää toiveikkuutta ja positiivista mielialaa.

Erityisesti flow-kokemukseen johtavalla toiminnalla on näitä ominaisuuksia. Käsityö voi pitkällisen prosessin myötä antaa tilaa ja aikaa erilaisten yksilölle merkityksellisten, jopa vaikeiden, asioiden käsittelyyn. Kun ihminen tuntee voivansa säädellä joitakin asioita maailmassaan, tulee hän tietoiseksi itsestään, voimautuu tai kokee edes jonkin elämänosa-alueen hallittavaksi.

Voidaankin todeta, että käsityön hyvinvointia tuottava merkitys liittyy sekä itse käsityötuotteeseen että käsityön tekemiseen, siihen prosessiin, mitä ihminen käy läpi kokonaisuutena valmistaessaan tuotetta käsin. Käsityöhön liittyy symboliikkaa tekijästä itsestään ja hänen suhteistaan muihin ihmisiin ja maailmaan.

Sinikka Pöllänen, käsityötieteen professori
Sinikka Pöllänen, käsityötieteen professori Kuva: Sinikka Pöllänen

Sinikka Pöllänen

Käsityötieteen professori, Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan kampus

Kirjoitus on osa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjaa

Suosittelemme sinulle