Käsityö on säilyttänyt asemansa tärkeänä harrastusmuotona - tilastokeskuksen mukaan 67 % suomalaisista tekee vapaa-ajallaan käsitöitä. Mikä käsityössä ja käsitöiden tekemisessä siis kiinnostaa tänä tietoa ja teknologiaa korostavana aikana?
Käsityö on vapaaehtoista toimintaa
Vastaukseksi voisi todeta lyhyesti, että käsityö on yhdelle terapiaa, toiselle ajanvietettä, kolmannelle keino ylläpitää ihmissuhteita tai mahdollisuus ansaita harrastuksen avulla lisätienestiä. Käsityöt eivät kuitenkaan ole monellekaan ratkaiseva osa arjen esinetarpeen tyydyttämistä tai taloudellista selviytymistä. Kysymys on vapaaehtoisesta toiminnasta, jolla haetaan mielenrauhaa sekä hyödyllisyyden- ja tyytyväisyydentunnetta.
Käsityöt ovat uutta elämän onnellisuuspolitiikkaa
Elinkeinoelämän valtuuskunnan asennetutkimuksen mukaan suomalaisille henkisen tarpeentyydytyksen alueeseen kuuluvat asiat ovatkin tärkeämpiä kuin materiaaliset asiat. Inhimilliset toiveet hyvästä elämästä samoin kuin eettisyys ja esteettisyyden arvostus ovat nousseet globaalisten arvojen vastapainoksi. Suomalaisten arvot eroavat hieman länsimaisesta arvoprofiilista, sillä arvojen tärkeysjärjestyksessä on materiaalisten arvojen sijasta terveys, perhe ja henkinen tasapaino.
Käsityön on todettu olevan yksi esimerkki siitä, miten merkityksellinen tekeminen ja toiminta lisäävät hyvinvointia. Käsityö voi antaa virkistystä sekä tasapainon ja elämän tarkoituksellisuuden tunnetta. Käsityö voi liittyvä elämäntapavalintoihin. Tuotteiden valmistaminen, korjaaminen tai uudelleen hyödyntäminen voi olla osa kestävää kehitystä ja laadun tavoittelua. Käsityö voi olla arjen leppoistamista tai elämänlaadunparantamista ja kulutuksen vähentämistä, uutta jokapäiväisen elämän onnellisuuspolitiikkaa.
Ihmisillä on tarve tehdä jotakin toisenlaista kuin tietopainotteisessa opiskelussa tai työssä, missä ei välttämättä näe omaa käden jälkeä tai ei synny konkreettisesti havaittavaa valmista tulosta. Käsin tekemistä eli kehollisen tiedonhankinnan tai motoriikan merkitystä ei voikaan kokonaan korvata kulttuurin välityksellä ja abstraktin ajattelun avulla saadulla tiedolla. Käsityö ravitsee aivoja, se auttaa keskittymään ja rentoutumaan. Luova toiminta on välttämätöntä muiden asioiden oppimiseen.
Käsillä tekeminen lisää hyvinvointia
Käsityön ulkoisena tuloksena syntyvää konkreettista tuotetta voidaan pitää myös tekijänsä persoonallisuuden toteutumana. Käsityöllä on siten merkitystä ihmisen omakuvan muodostumisessa sekä itsetunnon kehittymisessä ja ylläpitämisessä. Merkitykselliseksi koettu toimita lisää hyvinvointia edistävää toiveikkuutta ja positiivista mielialaa.
Erityisesti flow-kokemukseen johtavalla toiminnalla on näitä ominaisuuksia. Käsityö voi pitkällisen prosessin myötä antaa tilaa ja aikaa erilaisten yksilölle merkityksellisten, jopa vaikeiden, asioiden käsittelyyn. Kun ihminen tuntee voivansa säädellä joitakin asioita maailmassaan, tulee hän tietoiseksi itsestään, voimautuu tai kokee edes jonkin elämänosa-alueen hallittavaksi.
Voidaankin todeta, että käsityön hyvinvointia tuottava merkitys liittyy sekä itse käsityötuotteeseen että käsityön tekemiseen, siihen prosessiin, mitä ihminen käy läpi kokonaisuutena valmistaessaan tuotetta käsin. Käsityöhön liittyy symboliikkaa tekijästä itsestään ja hänen suhteistaan muihin ihmisiin ja maailmaan.
Sinikka Pöllänen
Käsityötieteen professori, Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan kampus
Kirjoitus on osa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjaa