Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Asuntoja Helsingin Koskelan sairaala-alueelle – kaupunkilaiset mukana suunnittelussa

Helsingissä sijaitseva Koskelan sairaala-alue on muuttumassa asuinalueeksi. Täydennysrakentamisen myötä alueelle voi tulla kolmetuhatta uutta asukasta. Kaupunkiaktiivit ovat iloisia siitä, että he ovat saaneet aidon keskusteluyhteyden kaupungin virkamiehiin alueen suunnittelussa.

Nykyisin tyhjillään oleva hallintorakennus kuuluu Koskelan sairaala-alueen vanhimpiin rakennuksiin.
Nykyisin tyhjillään oleva hallintorakennus kuuluu Koskelan sairaala-alueen vanhimpiin rakennuksiin. Kuva: Petteri Juuti / Yle Helsinki
Ulla Malminen
Avaa Yle-sovelluksessa

Helsinki keskittää sosiaali- ja terveyspalveluitaan nykyistä harvempiin ja suurempiin yksiköihin. Kaupunki suunnittelee vapautuville sairaala-alueille uutta käyttöä, kuten asumista.

Kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikön Antti Varkemaan mukaan on todennäköistä, että Koskelan lisäksi myös Herttoniemen ja Marian sairaaloiden tonteilla tehdään tulevaisuudessa muutostöitä.

– Jokainen alue on oma tapauksensa, mutta esimerkiksi Marian sairaalassa on paljon vanhaa ja hienoa rakennuskantaa. Se asettaa omat haasteensa suunnittelulle.

Vanhaa säilytetään

Myös Koskelan sairaala-alueen vanhimmat rakennukset ovat 1910-luvulta, jolloin alueella toimi köyhäintalo. Asukkaat työskentelivät työpajoissa ja pesulassa, sillä heidän odotettiin maksavan kunnalta saamansa köyhäinapu omalla työllään takaisin.

Komeat kivitalot ovat jääneet muistoksi näiltä ajoilta. Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa säilyttää ainakin osan näistä vanhoista rakennuksista, mutta kuusikymmentäluvulla rakennettu punatiilinen keskusrakennus joutaa Varkemaan mukaan purettavaksi.

– Rakennuksen kunto ja käyttökelpoisuus ovat sen tyyppisiä, että säilyttämien johonkin uuteen käyttöön ei tällä hetkellä vaikuta järkevältä. Se osaltaan antaa tilaa uudelle rakentamiselle.

Neljä luonnosta Koskelan alueesta

Kaupunki on laatinut neljä luonnosta Koskelan sairaala-alueen täydennysrakentamiseksi. Mikään luonnoksista ei toteudu sellaisenaan, mutta ihmiset voivat kommentoida niitä Käpylän kirjastossa ja netissä. Kommenttien pohjalta laaditaan kaavaluonnos.

Alustavien luonnoksien mukaan Koskelan alueelle tulee 1 600–3 000 asukasta. Luonnosten tyyli vaihtelee Käpylälle entuudestaan tyypillisestä ilmeestä aina 16-kerroksisiin tornitaloihin. Kaikissa vaihtoehdoissa on tavoitteena säilyttää ainakin osittain puistomainen miljöö.

Toistaiseksi eniten kannatusta on kerännyt suunnitelma nimeltä "Suojaisat tehokorttelit". Siinä täydennysrakentaminen sijoittuu korttelimaisesti katujen reunoille. Kortteleiden keskelle syntyy suojaisia sisäpihoja, jotka avautuvat puistoalueille. Rakennuksissa on 4–6 kerrosta ja asukkaita tulee kolme tuhatta.

Kaupunkiaktiivit mukana suunnittelussa

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä laati jo syksyllä 2013 oman suunnitelmansa Koskelan alueesta. Toista sataa Käpylän asukasta allekirjoitti ryhmän kannnanoton ja tämä on omalta osaltaan vaikuttanut kaupungin suunnitelmiin.

– Luonnoksissa "Katujen varsille" ja "Suojaista tehokorttelit" näkyy selkeästi merkkejä meidän suunnitelmastamme. Tärkeää on se, että rakennetaan katujen varsiin ja alueen sisäpuolelle jätetään keskelle iso vehreä alue, sanoo kaupunkiaktiivi Jaakko Särelä.

Uudet asukkaat tuovat uusia mahdollisuuksia

Särelä on asunut Käpylässä kymmenen vuotta. Läheisen Koskelan sairaala-alueen murros jakaa paikallisten mielipiteitä, mutta Särelä näkee muutoksessa myös mahdollisuuksia.

– Tietysti paikallisia harmittaa terveysaseman lähtemien, mutta toisaalta tämä on nyt hyvä mahdollisuus saada alueelle lisää asukkaita ja samalla paremmat palvelut sekä liikenneyhteydet.

Koskelan sairaala-alueen tapauksessa asukkaiden ja kaupungin virkamiesten välille on syntynyt aito keskusteluyhteys.

– Vaikuttaa siltä, että kaupunkiaktiivit ja me olemme aika paljon samoilla linjoilla. Tämmöinen kaupunkirakenteen tiivistämisen tarve on kaupunkisuunnitteluvirastossa hyvin keskeisesti esillä. Kaupunkiaktiiveilla tuntuu olevan samantyyppinen päämäärä, projektipäällikkö Varkemaa sanoo.

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä on joitakin arkkitehteja, mutta pääosin ryhmän suunnitelma tehtiin vapaaehtoistyönä.

– Kyllä se oli kivaa nähdä, että omilla teoilla on vaikutusta, vaikka olemme ihan amatöörejä, Särelä toteaa.

Suosittelemme