Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 35 000 eriasteista aivovammaa. Niistä kuolemaan johtavia on noin tuhat, vaikeita nelisen tuhatta ja sairaalahoitoon johtavia kymmenen tuhatta.
Suurin osa aivovammoista on lieviä.
Valtaosa, noin 65 prosenttia aivovammoista syntyy kaatumis- ja putoamistapaturmissa, 20 prosenttia liikenteessä ja vajaat kymmenen prosenttia väkivallan seurauksena.
Aivovammalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa, aivokudokseen tullutta vauriota.
Aivovammojen hoidon ylilääkäri Olli Tenovuo Turun yliopistollisesta keskussairaalasta sanoo, että esimerkiksi muistiongelmat ovat aivovammapotilailla tyypillisiä.
– Väsymys johtuu siitä, että selvitäkseen normaalielämän haasteista vaurioitunut hermoverkko kuluttaa enemmän energiaa, mikä puolestaan aiheuttaa aivojen väsymisen.
– Muita tyypillisiä seurauksia ovat muistiepävarmuus, erityisesti uusien asioiden muistaminen ja oppiminen, keskittymisvaikeudet, aloitekyvyn heikkeneminen, ajatuksenjuoksun hitaus ja tunne-elämän muutokset, esimerkiksi ärtyneisyys ja äkkipikaisuus, hän luettelee.
Tenovuo korostaa, että jos aivojen hermoverkko on merkittävästi vaurioitunut, työkykyä rajoittaa etenkin aivojen heikentynyt kyky kestää kuormitusta eli niin sanottua aivotyötä.
Aivovamma ei näy ulospäin
Aivovamma ei yleensä vaikuta ihmisen fyysiseen toimintakykyyn, vaikka toipuminen ja palautuminen ovat yksilöllisiä.
– Palautuminen voi tapahtua tunneissa, tai osassa vammoja ei tapahdu toipumista lainkaan vaan jälkiseuraukset lisääntyvät ajan kanssa, Tenovuo sanoo.
Väsymys johtuu siitä, että selvitäkseen normaalielämän haasteista vaurioitunut hermoverkko kuluttaa enemmän energiaa, mikä puolestaan aiheuttaa aivojen väsymisen.
Olli Tenovuo
Juuri vamman näkymättömyyden vuoksi muiden ihmisten voi olla vaikea ymmärtää aivovammapotilaan käyttäytymistä.
– Usein muutoksia tulkitaan väärin, esimerkiksi aloitekyvyttömyyttä laiskuudeksi tai väsymystä masennukseksi. On hyvin tavallista, että oireita yhdistetään helpommin ymmärrettäviin syihin kuten kipuihin, masennukseen, elämäntilanteeseen ynnä muuhun. Niiden piikkiin laitetaan ongelmia, jotka johtuvatkin aivovammasta.
Aivovammapotilaiden hoito ja diagnosointi ovat Tenovuon mukaan Suomessa hyvää länsimaalaista keskitasoa.
– Kaikissa maissa painitaan hoidon ja diagnosoinnin kanssa samoista syistä. Joissain asioissa olemme keskimääräistä parempia, esimerkiksi siinä, että meillä on kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa oma aivovammapoliklinikka. Tutkimus meillä on kuitenkin kapeaa, eli aktiivista tutkimusta on vain parissa kolmessa paikassa, mutta se on laadultaan kansainvälistä huippua.