Isyystutkija Jouko Huttusen luento muuttuu yllättävän nopeasti luennosta keskusteluksi: eri-ikäiset, erilaisessa elämäntilanteessa olevat miehet nostavat rohkeasti kätensä, esittävät kysymyksiä, jakavat kokemuksiaan. Kukaan ei naureskele tai vähättele, kommenteista paistaa aito huoli oman isyyden laadusta.
– Isäksi tuleminen on suuri mysteeri, joka herättää paljon pohdintaa ja tunnemyrskyjä. Miehillä ei vain ole juuri mahdollisuuksia keskustella asiasta, joten se on enemmän sisäistä keskustelua oman itsensä kanssa. Se taas saattaa näyttäytyä umpimielisyytenä, Huttunen toteaa.
Isyystutkija on vakuuttunut, että miehet kyllä puhuisivat aiheesta paljon enemmän, jos siihen olisi tilaisuuksia.
– Se voisi olla jotain aivan simppeliä, vaikka neuvolan antama kahvilippu lähikahvilaan, jossa isät voisivat kokoontua tiettyyn aikaan. Isätyötä tarvittaisiin paljon enemmän niin neuvolan, koulun kuin vapaaehtoisjärjestöjen välityksellä.
Portinvartijoita ja tumpeloita
Nuorten Ystävien ja Oulun seurakuntayhtymän tilaisuudessa puhunut Jouko Huttunen on kasvatustieteiden tohtori ja tutkinut isyyttä pitkään. Vaikka roolit ovat muuttuneet ja vanhemmuus jaetaan nykyään tasapuolisemmin äidin ja isän välillä, vanhat asenteet jylläävät edelleen.
– Isät itse eivät riittävän aktiivisesti uskalla ottaa otetta isyyteen, ja toisaalta äidit ovat liian innokkaita ottamaan ensisijaisen vanhemman vastuun. Äidit toimivat helposti portinvartijoina vanhemmuuteen, mutta toinen puoli on se, ovatko isät riittävästi valmistautuneet. Eihän tumpeloa voi jättää kotiin vauvan kanssa, pitää olla paitsi intoa, myös taitoja.
Työelämän velvoitteet ja kiireinen elämäntahti haavoittavat Huttusen mukaan isyyttä herkemmin kuin äitiyttä: on yhä hyväksyttyä, että isän ja lapsen välinen suhde jää kakkoseksi muille, muka tärkeämmille asioille. Vanhempainvapaiden joustavuus olisikin tutkijan mukaan tärkeää ennen kaikkea isyyden kannalta.
– Esimerkiksi Hollannissa on tässä suhteessa parempi tilanne. Siellä on paremmat osa-aikatyön markkinat ja vanhempainvapaata voi pitää osa-aikaisesti ja yhtäaikaisesti. Nämä voidaan limittää niin, että molemmat vanhemmat voivat olla yhtä aikaa sekä kotona että työelämässä. Tämä helpottaa huomattavasti vanhempien jaksamista. Meillä monet isät olisivat todella mieluusti kotona, jos siihen olisi joustavammat mahdollisuudet ja vapaata voisi käyttää pidemmällä aikavälillä.
Isätkin uupuvat
Isyystutkija muistuttaa, että monet isät uupuvat ja masentuvat ruuhkavuosien aikana siinä missä äiditkin. Miehille jaksamisen kanssa kamppailusta kertominen voi olla vielä vaikeampaa kuin naisille.
– Kenelle he sen kertoisivat? Puolisolle täytyy esittää jaksavaa, koska arvellaan, että hänkin jaksaa huonosti. Muiden isien vertaistuki olisi paras vaihtoehto, mutta se vaatii pientä organisointia. Tulevaisuudessa varmasti monet järjestöt tulevat tueksi.
Mies ottaa myös parisuhteen ongelmat naista raskaammin.
– Äidit jaksavat paremmin huonommassakin parisuhteessa, kun taas isillä vähätkin voimavarat hupenevat parisuhteen suremiseen.
Hyvän isyyden avaimia on paljon, mutta kaksi asiaa isyystutkija Jouko Huttunen nostaa ylitse muiden.
– Isyys on tahdon asia. Kiintymyksen eteen täytyy tehdä kovasti töitä, että suhteessa lapseen säilyy läheisyys, lämpö ja aitous. Se on kaikkein tärkeintä, ja sen mukana tulee kaikki muu. Lisäksi isän täytyy opetella ymmärtämään lasta ja mennä sisään lapsen maailmaan yhdessä olemisen kautta. Silloin on kaikki hyvin, kun isäkin ymmärtää lapsen mieltä.