Njuike sisdoaluide

Scheinin: Čilgehusoassi ILO-soahpamušas ii váldde eret sápmelaččaid vuoigatvuođaid eatnamiidda

Sámediggi bákkuhuvvui dohkkehit ILO-soahpamuša čilgehusoasi oaivvilda riikkaidgaskasaš rievtti professor Martin Scheinin. Dát ii goittotge nuppástuhte ILO-soahpamuša vuoigatvuođalaš vuođu ja artikla 14 vuođul sápmelaččat sáhttet ain gáibidit iežaset vuoigatvuođaid, dadjá Scheinin.

Govva: EPA/MARTIAL TREZZINI

Suoma ráđđehus lea olles fártta doapmamin ratifieret ILO-soahpamuša. Ášši lea jorran byrokratiajuvllaid siste jo moaddelotjagi. Dál ulbmilin lea oažžut ILO-soahpamuša fápmui dán ráđđehusbaji áigge.

Sámediggi dohkkehii golggotmánu loahpas stáhta evttohusa ILO-soahpamuša ratifiereneavttuin. Dasa laktasa maid sierra čilgehusoassi, mas čilgejuvvo mo soahpamuša 14 artikla guoská eananoamastusa Suomas.

Riikkaidgaskasaš rievtti professor Martin Scheinin mielas sámediggi lea bággejuvvon dohkkehit čilgehusoasi oassin ILO-soahpamuša ratifierema. Dat ii goittotge sihkas eret sápmelaččaid vuoigatvuođaid eatnamiidda.

– Galhan dát lea unohas ášši nu Suoma stáhtii go sámediggáige. Sápmelaččain leat goit vel vejolašvuođat váikkuhit artikla 14 ollašuhttimii ILO-organisašuvnna bokte. Dohko sáhttá cealkit dakkár dearvvuođaid, ahte dát čilgehus ii vástit sápmelaččaid oaivila.

Scheinin joatká, ahte čilgehusoasi sáhttá garvit maid Suomas sisriikalaš dásis, duopmostuoluin.

– Sápmelaččat sáhttet gáibidit iežaset vuoigatvuođaid duopmostuolus 14 artikla vuođul. Ja duopmostuolut fertejit gomihit čilgehusoasi váikkuhusa dasgo dat ii čuovo ILO-soahpamuša vuoiŋŋa. ILO gieldá dákkár várrejumiid dahkama.

Maŋŋebárgga Buorre iđit Sápmi -sáddagis ságastallui ILO-soahpamuša ratifieremis.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia