Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Terveyspalvelut yksityistyvät nopeasti

Yksityiset yritykset järjestävät yhä isomman osan Suomen terveyspalveluista. Terveysyritysten määrä ja koko ovat kasvaneet voimakkaasti vuosikymmenen aikana.

Lääkäri.
Kuva: Laura Pohjavirta / Yle
Anne-Pauliina Rytkönen
Avaa Yle-sovelluksessa

Kun hätä on suurin, ei terveyskeskuksen jono houkuttele. Moni suomalainen onkin äänestänyt lompakollaan.

Tämä näkyy yksityisten terveyspalveluyritysten määrässä. Suuria, yli 50 ihmistä työllistäviä yrityksiä on Suomessa jo kymmeniä.

Eivätkä ne kaikkein suurimmat yritykset ole enää mitään pikkutekijöitä. Ne ostavat pienempiä yrityksiä ja kasvattavat liikevaihtoaan nopeaan tahtiin. Esimerkiksi Mediverkko kertoo yli kymmenkertaistaneensa liikevaihtonsa vain viidessä vuodessa.Yli 100 miljoonan euron liikevaihtoihin yltävät Attendo, Terveystalo, Mehiläinen, Plusterveys, sekä Pihlajalinna.

Viimeisimpien tietojen mukaan järjestöt ja yritykset järjestävät jo yli viidenneksen Suomen terveyspalveluista.

Suunnitteilla sairaalaketju

Alkuviikosta OP-ryhmä kertoi perustavansa Suomeen sairaalaketjun. Aluksi sairaaloita perustetaan Tampereelle, Ouluun, Turkuun ja Kuopioon. Helsingissä pääasiassa vakuutusasiakkaita palveleva Omasairaala on toiminut pian parin vuoden ajan. Toimitusjohtaja Harri Ahon mukaan yksityisille palveluille on runsaasti kysyntää.

– Alan voimakas kasvu johtuu siitä, että me näemme tämän julkisen sektorin haasteet. Ja silloin kun julkisella sektorilla on haasteita, se lisää automaattisesti yksityisen sektorin volyymin kasvua, Aho kertoo.

Uudet sairaalat ja vastaanotot tarkoittavat uusia tiloja ja uusimpia laitteita. Yritykset investoivat terveydenhoitoon sellaista tahtia, etteivät kunnat pystyisi samaan.

Mutta pelkona on, että terveyspalvelut jakautuvat yhä voimakkaammin kahtia. Ne, joilla on varaa maksaa, saavat parempaa ja nopeampaa hoitoa.

Palvelut kahdessa korissa

Työ- ja elinkeinoministeriössä on pohdittu tilanteeseen ratkaisua.

– Tämä tilanne, jossa palveluja jonotetaan, ja nämä resurssit on ikään kuin eri koreissa, johtaa tähän eriarvoistumiseen. Mutta jos nämä palvelut pystyttäisiin yhdistämään, päästäisiin tasavertaisempiin palveluihin, arvioi kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho.

Palvelujen yhdistämisen onnistuisi kehitysjohtajan mukaan siten, että asiakas saisi itse valita mistä hoidon hakisi, ja raha seuraisi perässä. Toisaalta ministeriöstä arvioidaan, että myöskin tällainen malli lisäisi edelleen yksityisten yritysten määrää.

Suosittelemme