Tiedot kiihtyneistä taisteluista ovat saaneet myös Ukrainassa toimivat suomalaisyritykset varpailleen. Yritykset kuten nostolaitteita valmistava Konecranes varautuvat tällä hetkellä kaikkeen.
– Meillä on eri skenaarioita myös siitä, että tilanne muuttuu pahempaan suuntaan. Mutta toivottavasti tähän tilanteeseen ei kuitenkaan jouduta, sanoo yhtiön viestintäjohtaja Mikael Wegmüller.
Konecranes on suurin suomalainen toimija Ukrainassa. Yhtiöllä on nosturitehdas Kaakkois-Ukrainan Zaporižžjan kaupungissa, joka sijaitsee noin 230 kilometrin päästä Donetskista.
Donetskista on viime aikoina raportoitu kiivaista taisteluista. Myös SSAB:n tytäryhtiössä Ruukki Constructionissa eletään tällä hetkellä päivä kerrallaan.
– Totta kai me elämme koko ajan hyvin lyhyellä suunnittelujänteellä ja reagoidaan koko ajan tilanteeseen, toteaa toimitusjohtaja Marko Somerma Ruukki Constructionista.
Ruukin johtoa ja henkilökuntaa helpottaa tieto siitä, että heidän tehtaansa sijaitsee Kiovan länsipuolella Kopylovissa. Henkilökunta ei siis ole lähellä taisteluja.
Ukrainan talous sakkaa
Ukrainan taloustilanteessa ei ole viime aikoina ollut merkkejä paremmasta. Talouskasvu sakkaa ja maan valuutta hryvnian ulkoinen arvo on syöksykierteessä.
Kriisin aikana valuutan arvo on laskenut yli 60 prosenttia suhteessa euroon. Dollariin verrattuna arvo on pudonnut vielä enemmän.
Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen sanoo, ettei maa tulisi toimeen ilman ulkopuolista rahoitusta.
– Maa tarvitsee Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten apua ainakin muutaman vuoden selvitäkseen ulkoisista velvoitteistaan.
Tilanne Ukrainassa on kuitenkin joissakin suhteessa parantunut. Viennin ja tuonnin suhdetta mittaavan vaihtotaseen miinusmerkkinen luku on pienentynyt. Se tosin johtuu siitä, ettei kansalaisilla ole varaa ostaa yhtä paljon ulkomaisia tuotteita kuin aiemmin.
Suomalaisyrityksille talouden sakkaamisesta on ollut vähäistä merkitystä. Esimerkiksi Ukrainan valuutan romahdus kriisin aikana on auttanut Ruukin kattotuotteiden myyntiä.
Ukrainalaiset kun sijoittavat nyt mieluummin rahansa taloihin kuin antavat omaisuuden huveta pankkitileillään. Tutkimuspäällikkö Korhonen pitää ilmiötä tavanomaisena.
– Se on yleistä monessa alemman tulotason maassa, jossa on levottomuuksia. Paitsi että ihmiset ostavat valuuttaa, dollareita tai euroja, he ostavat myös kiinteää omaisuutta kuten asuntoja ja autoja, jotka säilyttävät arvonsa.
Samaa on tapahtunut myös Venäjällä. Osaltaan Ruukin menestystä kattotuotteiden myynnissä selittää myös se, että yritys on muiden vaikeuksien kustannuksella kahminut markkinaosuuksia Ukrainassa.
Suomalaisyritykset saneeranneet Ukrainassa
Suomalaisyritysten elämä Ukrainassa ei ole ollut kuitenkaan pilvilinnoissa tanssimista. Konecranes kirjasi kolmen miljoonan euron kustannukset valuutan heikkenemisen vuoksi tammi-syyskuun osavuosikatsauksessa.
Aiemmin maaliskuussa Koncranes ilmoitti siirtävänsä tuotantoa pois Ukrainasta.
Toukokuussa Ruukki teki saman ilmoituksen ja kertoi lopettavansa komponenttiliiketoiminnan maassa. Suomalaisyritykset eivät kuitenkaan suunnittele lähtevänsä maasta.
-Sinänsä ei ole tarvetta paniikkiratkaisuun. Pikemminkin näemme, että meillä on hyvät mahdollisuudet edelleen parantaa meidän markkina-asemaa, sanoo Ruukin toimitusjohtaja Marko Somerma.
Ruukki on edullisemmassa asemassa kuin Konecranes, joka vie tuotteita Ukrainasta ulkomaille. Kurssiheilahtelut kohtelevat Konecranesia Ruukkia kovemmin.
Nostolaiteyrityksen toiminta on kuitenkin jatkunut viime päiviin asti normaalisti.
– Voidaan sanoa, että tuotanto on edelleen kohtuullisella tasolla. Vaikka tilanne on kireä, niin kyllä tavara virtaa edelleen rajojen yli molempiin suuntiin, sanoo viestintäjohtaja Wegmüller.