Säilyketuotteet ovat mainettaan parempaa ravintoa. Moni kokee huonoa omaatuntoa esimerkiksi siitä, että tarjoaa lapsilleen heidän rakastamiaan säilykehedelmiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo antaa heille synninpäästön:
– Mikäli säilöntä on onnistunut, eli purkki on siisti ja ehjä, omassa mehussaan olevat säilykehedelmät ovat erittäin hyvää ja terveellistä välipalaa kaikenikäisille.
Yleinen käsitys on, että säilykehedelmissä ei ole juurikaan esimerkiksi vitamiineja.
– Umpioiminen on hyvä ja aikaa kestävä säilöntämuoto. Niissä käytetyt hedelmät ovat kypsiä ja tuoreita, eivätkä vitamiinit purkista mihinkään karkaa, Kuusipalo järkeilee.
Kaikki säilykehedelmät eivät jää välttämättä tuorehedelmiä paljon jälkeen edes C-vitamiinin määrässä.
Eivät vitamiinit purkista mihinkään karkaa.
Heli Kuusipalo
– On totta, että umpioimisessa käytetty kuumentaminen liuottaa C-vitamiinia. Mutta vitamiinit säilyvät hedelmien pinnalla tai osin liuenneena nesteeseen. Siksi nestettä ei kannata heittää pois, Kuusipalo muistuttaa.
Osaan tuotteista lisätään myös C-vitamiinia. Mikäli tuotteen kyljessä lukee "askorbiinihappo", suomeksi se tarkoittaa C-vitamiinia.
Marketin "tuore"hedelmät voivat olla ikivanhoja
Talvella tuorehedelmien saanti edellyttää Suomessa usein sitä, että hedelmät kerätään toiselta puolelta maapalloa raakoina ja ne päätyvät suomalaiseen tuoretiskiin vasta viikkojen tai jopa kuukausien päästä keräämisestä. Vitamiinien kannalta tämä ei ole välttämättä otollisinta.
– Raakoihin hedelmiin ei kehity vitamiineja, sillä useat vitamiinit kehittyvät hedelmiin nimenomaan auringonvalon vaikutuksesta, Kuusipalo selventää.
Kuusipalon mukaan vitamiinien määrän voi todeta monista hedelmistä jo maistamalla – korkea hedelmän oman sokerin määrä indikoi usein myös korkeaa vitamiinipitoisuutta.
Tuorehedelmien ja säilykehedelmien vitamiinipitoisuuksien eroja THL ei ole kattavasti tutkinut. Jonkin verran vertailua voi tehdä laitoksen ylläpitämässäFineli-palvelussa.
Kypsennä kaali, kuumenna tomaatti
Kuusipalo ihmettelee monien suomalaisten mieliin 1970- ja 80-luvuilla iskostunutta elävän ravinnon ihannointia.
– Silloin vallalle levisi käsitys, että kaikki vihannekset pitää syödä raakana.
Kuusipalon mukaan esimerkiksi kaali kannattaa mahdollisuuksien mukaan kypsentää, sillä kypsänä se imeytyy elimistöön paremmin.
– Ja maistuuhan se usein myös paljon paremmalta kypsennettyä. Ehkä sitä silloin tulee syöneeksi uudestaankin.
Ravitsemuksellisesti esimerkiksi tomaattimurska on todella hyvä lisä lämpimiin ruokiin.
Heli Kuusipalo
Myös tomaatin sisältämä väriaine lykopeeni imeytyy paremmin kuumennettuna.
– Ravitsemuksellisesti esimerkiksi säilykkeenä myytävä tomaattimurska on todella hyvä lisä lämpimiin ruokiin.
Hedelmäsoseet ovat myös jees
Tärkeää kasvikunnan tuotteiden syöminen on myös kuitujen puolesta. Kuusipalon mukaan myöskään kuidut eivät häviä minnekään säilömisen aikana.
– Kuidut ovat kasvin soluseiniä, ja hyvinhän ne purkissakin säilyvät. Kuitujen vuoksi marjoista ja hedelmistä ei kannata juoda pelkkää mehua, vaan hyödyntää ne kokonaisina.
Lapsiperheiden suosimat valmiit hedelmäsoseet saavat myös Kuusipalolta kiitoksen.
– Säilöntämenetelmä niissä on sama kuin säilykehedelmissä. Eli ilman sokeria hyvä tapa lisätä lapsen kasvisten saantia.
Pyramidista säilykkeitä ei löydy
Suomalaiset ravitsemussuositukset eivät säilykkeitä juuri tunne.
– Esimerkiksi ruokapyramidissa niitä ei ole mainittu laisinkaan. Pakastemarjat siellä kyllä ovat, mutta säilykkeitä siellä ei syystä tai toisesta näy, dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä toteaa.
Säilykehedelmien suositeltavuuteen Schwab ei halua ottaa kantaa.
– En ole törmännyt tutkimuksiin, joissa esimerkiksi tuoreiden ja säilöttyjen hedelmien ravintosisältöjä olisi verrattu. Eikä niistä ole liioin kyselty vastaanotollakaan. Itäsuomalaiset syövät ehkä niin paljon marjoja, että he saavat kuitunsa ja vitamiininsä niistä.