Lahon puun päällä kasvava hiusjää näyttää valkoiselta turkilta, lähinnä hattaralta. Säikeet ovat hyvin ohuita, "hiuksen" paksuus on murto-osa millimetristä. Kampaus voi olla hyvinkin tuuhea.
– En tiedä, onko tiheys yhtä suuri kuin ihmispäässä, mutta neliösentillä hiuksia voi olla kymmeniä ellei sata. Hiusjää voi kasvaa yli kymmenen senttiä pitkäksi ja silloin syntyy myös kiharoita, kertoo johtava hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta.
Hiusjää on siitä erikoinen jäämuoto, että se tarvitsee biologisia apuvoimia. Apuvoimana toimii lahossa lehtipuussa kasvava sienirihmasto.
– Kun puu jäätyy, kosteus ei mahdu puun sisään ja kapillaarivoimat työntävät sen ulos. Puun pinnalla on lukemattomia sienirihmaston päitä, ja jokaiseen päähän alkaa muodostua ohut, jäinen hius, Kuusisto sanoo.
Alustakseen hiusjää vaatii lehtipuun, sillä havupuissa ei sienirihmastoa kasva. Puupalan on oltava melko iso ja sään tyyni.
– Tuuli pääsee niihin hyvin helposti kiinni ja hiukset pääsevät katkeamaan. Sen verran kylmä pitää olla, että pakkanen työntyy puun sisään jonkun matkaa. Muutaman asteen pakkasella on suotuisat olosuhteet.
Hiusjää voi kasvaa yli kymmenen senttiä pitkäksi ja silloin syntyy myös kiharoita.
Esko Kuusisto
Hiusjäätä kasvaa paljon esimerkiksi Saksassa, jossa on runsaasti lehtipuita. Suomen ympäristökeskus sai ensimmäiset yhteydenotot hiusjäästä viime talvena, vaikka sitä on vuosien varrella Suomessakin esiintynyt.
– Havaintoja tuli runsaasti, sillä viime talvi oli hyvin lauha. Heinävedeltä tuli jopa havainto, jossa elävän puun kuolleesta oksasta oli alkanut kasvaa hiusjäätä. Se kasvoi hyvin kauniisti puun oksasta noin metrin korkeudella.
Hiusjään koostumusta ei ole tarkemmin selvitetty.
– Sillä ei ehkä kannata jäähdyttää juomia. Voi tulla vähän homeinen maku.