Olutharrastaja ja blogin pitäjä Harri Metsäjoki rupesi valmistamaan kotioluita vuosi sitten.
– Joku lukija lähetti minulle kotiolutta maistettavaksi ja totesin, että tämähän on hyvää.
Metsäjoen mukaan ajatus kotioluesta pahanmakuisena kiljuna on aikansa elänyt.
– Se on myytti. Kotioluet tehdään hyvistä raaka-aineista, samoilla menetelmillä kuin panimossa.
Vain mielikuvitus on rajana.
Harri Metsäjoki
Jari Leinosella oluen valmistus muuttui harrastuksesta työksi kolme vuotta sitten, kun hän perusti yhdessä Juha Kurosen kanssa Rekolan panimon.
– Samoilla respeteillä mennään kuin silloin, kun tein olutta kotona, Leinonen sanoo.
"Maltti on valttia"
Oluen tekeminen on pitkäjänteistä, mutta palkitsevaa puuhaa, vakuuttavat olutmiehet.
Ensin maltaista irrotetaan sokeri keittämällä maltaita lämpimässä vedessä. Tätä kutsutaan mäskäykseksi. Mäskäyksen jälkeen tuote siilataan, jolloin saadaan vierre. Vierteeseen lisätään humala ja hiiva.
Sen jälkeen pitääkin sitten odottaa. Olut voi kypsyä jopa useita viikkoja.
– Maltti on valttia. Olutta ei saa ryhtyä pullottamaan liian aikaisin, Leinonen muistuttaa.
Oluen käymiseen kannattaa hankkia kunnon astia, jossa on vesilukko.
– Käymisaikana muodostuu hiilidioksidia, mutta vesilukko vapauttaa painetta, Metsäjoki opettaa.
Käyminen jatkuu vielä pullossa, joten liian aikaisin ei kotitekoista olutta saa korkata.
"Mielikuvitus on rajana"
Metsäjoki ja Leinonen lupaavat, että kun oluen pohjan on oppinut valmistamaan, voi sen maustaa miten vain.
Olutta ei saa ryhtyä pullottamaan liian aikaisin.
Jari Leinonen
– Kun oppii, miten mäskätään, voi oluen käytännössä maustaa miten haluaa, Leinonen sanoo.
– Vain mielikuvitus on rajana, vakuuttaa myös Metsäjoki.
Metsäjoki on valmistanut kaverinsa luomukauppaan olutta, jossa on luonnon omia, testosteronia lisääviä ainesosia.
– Siinä oli mausteina pakurikääpää, nokkosta, ruusunjuurta ja männyn siitepölyä. Nimesimme sen testobitiksi.
Leinonen puolestaan on kokeillut oluen maustamista muun muassa pihlajanmarjoilla.