Tutkimus autoimmuunisairausten ja allergioiden syntymekanismien löytämiseksi ja ehkäisemiseksi etenee kiivaana. Aihetta tutkitaan innokkaasti Suomessa, koska meillä on paljon esimerkiksi allergioita ja ykköstyypin diabetesta.
Turun yliopistossa väittelevä Henna Kallionpää on tutkinut ensi viikolla tarkastettavassa väitöskirjassaan immuunivälitteisten tautien syntymekanismeja.
Kallionpää löysi tutkimuksessaan uusia immuunijärjestelmän viestintäreittejä, jotka liittyvät valkosolujen erilaistumiseen, ykköstyypin diabeteksen kehittymiseen ja raskaudenaikaiseen immuunijärjestelmän sopeutumiseen.
Tutkimus edistää väittelijän mukaan tietämystä immuunijärjestelmän toiminnasta ja auttaa mahdollisesti tulehdussairauksien tutkimuksessa ja lääkekehityksessä.
Tulevaisuudessa voidaan esimerkiksi tunnistettujen kohdegeenien toimintaa muokkaamalla puuttua allergisen tulehduksen syntyyn.
Tutkija Henna Kallionpää
Geenit, allergia ja diabetes
Väitöskirjassa tutkittiin erityisesti yhden, STAT6:ksi nimetyn geeninsäätelijän merkitystä ihmisen auttajavalkosolujen lehittymiseen. Nämä valkosolut suojaavat ihmiskehoa loisilta ja taudinaiheuttajilta, mutta aktivoituessaan ne edistävät myös allergian ja astman syntyä.
– Tulevaisuudessa voidaan esimerkiksi tunnistettujen kohdegeenien toimintaa muokkaamalla puuttua allergisen tulehduksen syntyyn, Kallionpää sanoo.
Kallionpään mukaan tutkimuksissa kävi ilmi myös ykköstyypin diabeteksen tautiprosessin monimuotoisuus.
– Jos riskiryhmään kuuluvat lapset kyetään tulevaisuudessa tunnistamaan geenien ilmenemisprofiilien perusteella mahdollisimman varhain, on tautiprosessin pysäyttäminen tai hidastaminen mahdollista, Kallionpää uskoo.
Vaikuttaa siltä, että ympäröivä elin- ja hygieniataso välittyy äidin kautta sikiöön ja ohjaa immuunijärjestelmän geenien toimintaa.
Tutkija Henna Kallionpää
Hygieniataso raskausaikana ja allergiat
Kallionpään tutkimus antoi vahvistusta myös sille hypoteesille, että vastasyntyneen elinympäristön hygieniataso vaikuttaa immuunijärjestelmään. Heikomman hygienian olosuhteissa elävillä lapsilla on tutkimusten mukaan vähemmän allergioita.
Kallionpää arvioi, että alttius länsimaissa lisääntyville immuunivälitteisille sairauksille voi olla seurausta mikrobialtistuksen puutteesta raskausaikana.
– Vaikuttaa siltä, että ympäröivä elin- ja hygieniataso välittyy äidin kautta sikiöön ja ohjaa immuunijärjestelmän geenien toimintaa. Alhaisemman hygieniatason olosuhteissa vastasyntyneen immuunijärjestelmän havaittiin olevan kehityksellisesti kypsempi, Kallionpää sanoo.
Porilaislähtöinen Kallionpää väittelee Turun yliopistossa.
