Vaikka lapsensurmat ovat tilastojen perusteella vähenemään päin, on herkästi seurattava, onko asiassa tapahtumassa jokin muutos, Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland toteaa.
– Vääjäämättä on niin, että hyvin monella paikkakunnalla palvelujen taso on heikentynyt ja perheiden kokemus on se, etteivät he saa apua, Kalland sanoi Ylen radiouutisissa tänään sunnuntaina.
Kuopion epäiltyä perhesurmaa Kalland kommentoi sanomalla, että ensimmäiseksi ajatukset menevät lähiomaisiin, joihin tapahtuma vaikuttaa voimakkaasti.
Kalland on peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) kanssa samaa mieltä siitä, että perheiden palvelujen rakenteita on tarkasteltava ja niiden on oltava matalalla kynnyksellä. Hän huomauttaa, ettei rakenteen tarkastelu yksin riitä.
– Pitää katsoa myös sisältöjä ja resursseja eli sitä, onko riittävästi aikaa ja onko riittävästi henkilökuntaa, jotta nämä asiat ja merkit voidaan huomata ajoissa.
Kalland arvioi, etteivät perheet hae apua, jos ne ajattelevat, ettei apua saa avuntarpeesta huolimatta. Hänen mielestään perheiden luottamusta palveluihin on lisättävä nykyisestä.
– Jos tämä kelkka saadaan kääntymään, niin kuin joissakin kunnissa on jo tehty eli tarjotaan esimerkiksi neuvoloiden yhteydessä automaattisesti perhetyöntekijöitä perheille, silloin kasvaa perheiden luottamus siihen, että palveluja saa. Tällöin ovat ehkä suuremmat mahdollisuudet havaita näitä pulmia perheissä, Kalland katsoi.
"Ennaltaehkäisy on taloudellisesti hyvä ratkaisu"
Ylen televisiouutisissa Kalland piti sosiaalihuoltolain uudistusta askeleena oikeaan suuntaan. Hän sanoi sen tarkoituksen olevan, että perheet voivat saada sosiaalityön palveluja ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tämä edellyttää sitä, että palvelut ovat lähellä ja helposti saatavilla, Kalland huomautti.
Hän arvioi, ettei ilman lähetettä saatavaa alkuvaiheen tukea ole nykyisin riittävästi.
– Jos sitä on riittävästi, silloin kasvaa mahdollisuus, että huomataan, etteivät asiat ole kunnossa, ja perheen luottamus henkilöön, johon he ovat yhteydessä, kasvaa niin suureksi, että he uskaltavat puhua ongelmistaan.
– Tässä on sellainen paradoksi, että kun painopiste siirtyy raskaaseen lastensuojeluun, resurssit eivät riitä ennalta ehkäisevään työhön. Ne kunnat, jotka tähän ovat lähteneet, ovat hyvin nopeasti huomanneet, että kun perheelle annetaan varhaista tukea, talouskin kohenee. Se on taloudellisesti hyvä ratkaisu kunnissa, Kalland sanoi Yle TV1:ssä.
Kuopion perhetragedian kaltaisista tapahtumista on Kallandin mielestä puhuttava, mutta samalla on harkittava sitä, millä tavalla niistä puhuu.
– Jotta säilytetään myötätunto omaisia kohtaan. Täytyy myös muistaa, että lapsetkin ovat tässä mediamaailmassa mukana, hän perusteli kantaansa.
