Julkisuudessa usein esiintynyt keiteleläinen hamppuviljelijä saa häädön navetastaan. Kunta omistaa navetan, jota viljelijä Timo Haara on käyttänyt muun muassa huoltorakennuksena traktorille, hampun jalostukseen ja romuautojen kierrätykseen.
Haara on vuokrannut navettaa, mutta vuokrasopimus päättyi vuodenvaihteessa ja Haaran piti tyhjentää navetta helmikuun loppuun mennessä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, joten kunnan käräjäoikeudelta hankkiman päätöksen mukaisesti Haara saa häädön navetasta.
Kunta aikoo purkaa huonokuntoisen navetan, eikä navetan kohtalo kunnan mukaan liity mitenkään hampunkasvatukseen ja Haaran saamaan huumerikostuomioon.
– Ei tähän liity sen kummempaa kuin että navetta on niin huonossa kunnossa, että se halutaan purkaa, kunnan tekninen johtaja Jarmo Kinnunen toteaa.
Haara toivoo häätömääräyksestä huolimatta, että kunta antaisi hänen pitää navetan.
– Tämä sekoittaa tulevan kasvukauden suunnitelmia, koska tarvitsisin korvaavat tilat traktorin huollolle, joka on oleellinen osa viljelijän työtä, Haara toteaa.
Haara aikoo jatkaa hampun viljelyä Keiteleellä, jos se vain on mahdollista. Hänestä Savolan tilat pellot sopisivat hampun kasvatukseen. Tällä hetkellä hänellä on hamppua varten pieni maatilkku navetan lähellä.
– Ehdottomasti jatkan. Olen kuullut, että tästä on rantapalstoja menossa myyntiin siirtolapuutarhamökkihankkeisiin. Tarjoan tähän sertifioitua kylvösiementä nopealla aikataululla. Jos olisin saanut navetan pitää, niin olisin hitsannut mökkiläisten haravat kuntoon, että saadaan pellot paremmalle mallille, Haara sanoo.
Hamppuviljelijä sai huumetuomion
Haara aloitti öljyhampun viljelyn Keiteleellä vuonna 2007. Viljelmä sai paljon huomiota paikkakunnalla. Syksyllä 2009 poliisi teki takavarikon, jossa hävitettiin Haaran 1,7 hehtaarin hamppuviljelmä. Hän sai kannabiksen kasvattamisesta puolentoista vuoden vankeustuomion, josta hän istui vankilassa kahdeksan kuukautta. Haarasta tuomio on laiton.
Haara painottaa viljelevänsä hamppua lääkkeeksi ja teollisuuden käyttöön biopolttoaineeksi, öljyksi, kuiduiksi ja elintarvikkeiksi. Hän kieltää antaneensa kannabiskasvejaan kenellekään huumausainetarkoituksessa. Sen sijaan joillekin ystävilleen hän on lahjoittanut kannabista lääkkeeksi.
Muutama vuosi sitten syyttäjä teki Haaraa koskevassa huumejutussa syyttämättäjättämispäätöksen, koska Haaran kasvattama hamppu ei pääosin soveltunut huumausainekäyttöön. Päätökseen vaikutti myös se, että Haaran hampun kasvatus oli yleisesti tiedossa ja mies kertoi kasvatuksestaan avoimesti.
Haara kertoo, että poliisi on tuhonnut hänen hamppuviljelmänsä useampaan otteeseen, viimeksi muutamia kuukausia sitten. Poliisi ei voi vahvistaa asiaa salassapitosäädöksiin vedoten. Itä-Suomen poliisin viestintäpäällikkö Markku Paksuniemi painottaa, ettei pakkokeinoihin kuuluvaa sadon tuhoamista tehdä kevein perustein. Päätöksen pakkokeinojen käytöstä tekee Paksuniemen mukaan aina viime kädessä komisario tai ylikomisario.
Haara: Miljoonien eurojen bisnesmahdollisuus
Poliisi arvioi vuoden 2009 takavarikossaan, että Haaran 8 000 kilon tuotannosta olisi saanut katumarkkinoilla laittomana huumausaineena yli 80 miljoonaa euroa.
– Voidaan kuitenkin huomioida, että tämä olisi voinut olla laillista tuloa, mikäli vastaava määrä laillista, prosessoitua ja pakattua lääkekannabista olisi ollut valmiina Euroopan kuluttajille. Tällaisia arvioita voi helpostikin tehdä, sadan miljoonan tuotto on pikkurahaa kannabiksen ollessa kyseessä, Haara sanoo.
Kun Keiteleen kunnan tekninen johtaja Jarmo Kinnunen kuulee Haaran bisnesideasta, hän naurahtaa.
– En kommentoi, Kinnunen toteaa Haaran ajatuksista.
Lääkekannabiksen käyttö on sallittua ainakin 15 Euroopan maassa, muun muassa Suomessa. Yle Uutisten tämän vuoden alussa haastattelemat asiantuntijat eivät kuitenkaan usko lääkekannabiksen käytön yleistyvän erityisen paljon.
Pelätty, monikäyttöinen hamppu
Hamppu on maataloustuote, josta valmistetaan muun muassa vaatteita, öljyä, erikoispaperia ja myös sen soveltuvuutta bioenergiaksi tutkitaan. Hamppua on viljelty tuhansia vuosia. Suomessa hamppua viljeltiin erityisen paljon Itä-Suomessa, jossa sen viljely yleistyi 1400–1500-luvuilla.
Hampun viljely taantui 1900-luvun puolivälissä ja välillä sen viljely oli kokonaan kiellettyä. 1990-luvun puolivälistä alkaen hampun viljelyalat ovat vaihdelleet alle sadasta hehtaarista muutamiin satoihin hehtaareihin. Suurin osa pelloilla viljellystä hampusta on ollut Suomessa jalostettua Finola-öljyhamppua, jonka on kehittänyt kuopiolainen dosentti ja neurokemisti James Callaway.
Suomessa kuituhamppua viljellään lähinnä Länsi- ja Lounais-Suomen sekä Pohjois-Karjalan alueilla. Kuituhampun viljelysopimuksia solmivan Hemprefine-yrityksen tarkoituksena on nostaa viljelypinta-ala vähintään 700 hehtaariin vuoteen 2017 mennessä.