Ruotsin puolueet valmistautuvat uusintavaaleihin. Punavihreän hallituksen budjettiesitys ei saanut kannatusta valtiopäivillä eilen keskiviikkona. Porvariallianssin ehdotus voitti vaa' ankieliasemassa olevan ääripopulistisen ruotsidemokraattien tuella, ja pääministeri Stefan Löfven julisti uusintavaalit, jotka järjestetään maaliskuussa.
Suomalainen tutkija uskoo, että Ruotsissa joudutaan nyt hakemaan vasemmisto- ja oikeistoblokin ylittäviä yhteistyökuvioita. Pääministeri Stefan Löfven on syksyn aikana yrittänyt houkutella keskusta- ja kansanpuoluetta riveihinsä, mutta epäonnistunut.
– Ehkä Löfven taktikoi väärin, kun hän yritti houkutella keskustaa tai kansanpuoluetta. Ehkä tämä tilanne on niin vakava, että isoimpien puolueiden pitää sopia keskenään, tutkijatohtori Johan Strang Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuskeskuksesta arvioi Ylen aamu-tv:ssä.
– Se on ennenkuulumatonta. Sitä ei ole tapahtunut 1930-luvun jälkeen. Mutta ehkä ollaan samassa tilanteessa: iso talouskriisi ja äärioikeisto uhkaavat. En näe itse muuta vaihtoehtoa, kuin että jokin blokkiraja ylitetään. Se on pakko.
"Ruotsidemokraatit tuskin mukaan"
Tutkijatohtori Johan Strang pitää todennäköisempänä että blokkiraja ylitetään vasemmiston ja oikeiston välillä, kuin että suuret puolueet harkitsisivat yhteistyötä ääripopulistisen ja maahanmuuttokriittisen ruotsidemokraattien kanssa.
– Ruotsi on hyvin ideologinen maa. Jos vertaa Suomeen, niin puolueet todella uskovat siihen politiikkaan ja ideologiaan, mitä ne edustavat. Myös ruotsidemokraatit on radikaalimpia kuin muiden maiden populistipuolueet.
– Se tarkoittaa, että muut puolueet eivät halua koskea siihen kepilläkään. Tässä on hyvin vaikea tilanne, Strang huomauttaa.
Punavihreällä blokilla on valtiopäivillä tällä hetkellä 158 edustajaa ja porvariallianssilla 142. Vaa´ankieliasemaa pitävillä ruotsidemokraateilla on 49 edustajaa. Strangin mielestä ruotsidemokraatit ei välttämättä onnistu vahvistamaan asemiaan uusintavaaleissa.
– Se riippuu vaalikeskustelusta. Jos ruotsidemokraatit onnistuu tekemään maahanmuutosta keskeisen teeman, se on voittanut.
Maltillinen kokoomus valitsee uuden johtajan
Entinen pääministeri ja maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Fredrik Reinfeldt ilmoitti syyskuun vaalitappion jälkeen, että hän jättää tehtävänsä puolueen puheenjohtaja. Maltillinen kokoomus joutuu uusintavaalien vuoksi aikaistamaan ylimääräistä puoluekokoustaan, jossa uusi puheenjohtaja valitaan, Ruotsin tiedotusvälineet kertovat.
– Se tulee vaikuttamaan vaalikampanjaan. Perintöprinsessa Anna Kinberg Batra on vahvin kandidaatti hänen seuraajakseen. Hän haluaa nostaa profiiliaan, Hufvudstadsbladetin pääkirjoitustoimittaja Yrsa Grüne huomauttaa.
Maltillinen kokoomus pitää ylimääräisen puoluekokouksensa tammikuun 10. päivä.
– Toinen kysymys on, että ruotsidemokraattien johtaja [Jimmie Åkesson] on pitkällä sairauslomalla, eikä kukaan tiedä, milloin hän palaa. Siellä saattaa olla sisäisiä jännitteitä, että joku muukin haluaisi päästä valokeilaan, Grüne arvioi.
Mattias Karlsson on toiminut ruotsidemokraattien kasvoina ulospäin Åkessonin sairausloman aikana. Hän on ruotsidemokraattien valtipäiväryhmän ryhmäjohtajä ja toisen kauden valtiopäiväedustaja.
Suuret puolueet sopivat uusista pelisäännöistä?
Huvudstadsbladetin pääkirjoitustoimittaja Yrsa Grüne huomauttaa, että maltillisen kokoomuksen todennäköinen tuleva puheenjohtaja Anna Kinberg Batra on peräänkuuluttanut uusia pelisääntöjä blokkien välille sanomalehti Dagens Nyheterissä (siirryt toiseen palveluun).
Kinberg Batra haluaa taata vähemmistöhallitukselle työrauhan. Suuret puolueet voisivat esimerkiksi sopia, että budjeteista äänestetään aina kokonaisuutena, eikä osia niistä kaadettaisi, kuten kävi vuosi sitten syksyllä.
– Miten se vaikuttaa sitten demokratia, jos tähän mennään? Grüne pohtii.
– Onko se perustuslaillisesti mahdollista? Onko se enää demokratiaa, jos tehdään tällaisia sääntöjä, jotta yksi puolue saadaan pidettyä ulkopuolella väkisin? Strang täydentää.
Kumpikin kuitenkin muistuttaa, että maaliskuussa järjestettävien uusintavaalien tulos ratkaisee tulevan hallituksen kokoonpanon.
– Voi käydä niin, että Löfven saa tukea budjetilleen kansalta, ja silloin hän on vahvoilla. Tai voi käydä päinvastoin, että entinen hallitusallianssi voittaa vaalit. Silloin joka tapauksessa tulee jokin uusi viritys budjettikeskusteluun, Hufvudstadsbladetin pääkirjoitustoimittaja Yrsa Grüne huomauttaa.
– Vähemmistöhallitus on varmaan todennäköisin. Vaikka vasemmisto voittaisi vaalit, niin Löfven ei halua vasemmistopuoluetta hallitukseen. Mutta hän tarvitsee enemmistön tukea, Johan Strang sanoi Ylen aamu-tv:ssä torstaiaamuna.
