Naapurimaamme Ruotsin nimi viittaa soutajiin ja soutamiseen. Nimi tulee soutamista tarkoittavasta sanasta ro, joka ääntyy 'ruu'.
– Aikoinaan, joskus 1000-luvulla, ruotsalaiset tekivät retkiä Varsinais-Suomeen ja tulivat soutamalla. Alun perin tulijat olivat Roslagenista, Tukholman läheltä. Siellä on maakunta, Roslagen, ja se on saanut nimensä näistä soutajista. Ruotsi tarkoittaa siis soutajien maata, kertoo professori Reijo Heikkinen.
Englanti on saanut nimensä anglien mukaan. Anglit oli germaaniheimo, joka asui nykyisen Saksan alueella. Anglit siirtyivät Britteinsaarille keskiajalla ja veivät nimen sinne. Saarta kutsuttiin 800-luvulla vielä Englaland-nimellä, mutta sittemmin ylimääräiset L- ja A-kirjaimet tippuivat pois.
– Viralliseksi maan nimeksi Englanti tuli vasta 1538, eli se on suomeksi anglien maa.
Ranskan nimikin viittaa heimoon. Frankkiheimokin on ollut germaaniheimo.
– Frankit valloittivat alueen, ja siellä oli keisarina Kaarle Suuri, jonka vaikutuksesta nimi vakiintui – Frankkien maa.
Suomi-sanan merkitys on Reijo Heikkisen mukaan ollut tutkijoille arvoitus.
– On koulukunta, joka sanoo, että se tulee sanasta suo, Suomessa on runsaasti soita. Toisen tulkinnan mukaan se tulee sanasta žeme, joka tarkoittaa maata.
Kajaani-nimen alkuperä on Venäjältä
Oulu sijaitsee joen varrella ja on saanut nimensäkin siitä.
– Aina keväisin ja syksyisin sateiden aikana joki tulvi. Hupisaarilla tilanne oli usein se, että vesi tulvi yli. Sana Oulu tulee sanasta oului, joka tarkoittaa hulevettä, tulvivaa vesialuetta, kertoo Reijo Heikkinen.
Kajaani on yksi Pietari Brahen perustamista kaupungeista, mutta nimensä se on saanut venäjän kielen kautta.
Kun linnaa yritettiin rakentaa, niin siitä ei tullut mitään, kun maahiset yrittivät purkaa yöllä sen, mitä päivällä oli saatu aikaiseksi.
Reijo Heikkinen
– Kajaani-nimi tulee sanasta Kajanskaja Zemlja eli kainuun maa. Se on sitten vääntynyt paikallisten suussa muotoon Kajaani.
Kajaanista on professori Reijo Heikkisen mukaan myös kansanetymologinen tulkinta.
– Aikoinaan kun Kajaania ruvettiin rakentamaan, niin yläpuolella oli linnan saari. Kun linnaa yritettiin rakentaa, niin siitä ei tullut mitään, kun maahiset yrittivät purkaa yöllä sen, mitä päivällä oli saatu aikaiseksi. Niinpä rakentemisessa ylävesillä luovutettiin. Linnansaarelta työnnettiin tukki alaspäin, ja tukki tökkäsi linnansaaren rantaan, ja samalla lokki lensi ilmaan ja huusi kojaak, kojaak.
Toimittaja Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen ovat tehneet aiemmin monta radiosarjaa, yli 200 jaksoa, Yle Kainuun lähetyksiin muun muassa Kainuun historiasta, kainuulaisista merkkihenkilöistä ja patsaista. Nyt monumenttimiehet käsittelevät sarjassaan mukanamme kulkevia asioita. Vastasyntyneilläkin on menneisyyden reppu, mutta aikuisikään ehtineillä se on jo todella iso.