Helsingin kehyskunnissa ei lämmetä tiemaksuille. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan puheenjohtaja Matti Niemi (sd.) kertoi Ylelle, että Helsinki voisi luoda maksujärjestelmän itsekin, jos muut kunnat jatkavat nihkeästi edenneen tiemaksun vastustamista.
– Tiettyihin ongelmiin ei pystytä puuttumaan nykyisillä keinoilla. Ruuhkamaksuja tarvitaan, jotta pienhiukkaspäästöjä saadaan laskettua Helsingin keskustassa. Se on iso ongelma ja raja-arvot ylittyvät siellä joka vuosi, Niemi perustelee tiemaksua.
Jos Helsinki ottaisi käyttöön tiemaksut muiden vastustuksesta huolimatta, olisi se Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behmin mielestä paluuta menneisyyteen.
– Tämä kuulostaa hieman keski-aikaiselta järjestelmältä, jolloin kaupungin ympärille laitettiin muurit ja sinne tulevilta kerättiin rahaa, Behm sanoo.
Helsingin ympäryskunnissa tiemaksuyskä ymmärretään, mutta samalla pelätään, että se näivettäisi Helsingin ulkopuolista yritystoimintaa. Behmin mukaan eniten siitä kärsisivät kehyskuntien tavalliset asukkaat.
– Se olisi yksi vero lisää ympäryskuntien asukkaille, Behm painottaa.
Rautatie ratkaisee
Behmin mukaan kunnat, joissa on rautatie, pärjäisivät parhaiten tiemaksujen kanssa. Mutta Nurmijärven kaltainen bussipitäjä olisi liemessä.
Ruuhkamaksuja on kaupattu kunnille myös siten, että siitä saatavilla rahoilla voidaan parantaa joukkoliikennettä. Behm torppaa myös tämän vision.
– Tilanne on se, että nyt kaikki merkittävimmät liikenneinvestoinnit ovat Kehä kolmosen sisällä. Siellä on Pisararata ja suuret metrohankkeet. Ne tulevat viemään lähivuosina suuren osan valtion tierahoista, Behm painottaa.
Nurmijärvellä ei uskota myöskään siihen, että tiemaksuista tuleva raha päätyisi maakuntiin.
– Jos tiemaksuja halutaan, niin sen käyttöönottoa pitää pohtia laajemmin kuin pelkästään paakaupunkiseudulla, Behm korostaa.
Kunnissa on parhaillaan käsiteltävänä Helsingin seudun liikenteen (HSL) lausuntopyyntö ajoneuvoliikenteen hinnoittelusta, eli tiemaksusta. Kunnilla on vuoden loppuun asti aikaa kertoa oma kantansa.