Perustuslakivaliokunta tyrmäsi marraskuussa hallituksen esityksen vähemmistöuskontojen opetusryhmien minimikoon kasvattamisesta.
Hallitus yritti säästää 1,2 miljoonaa euroa muuttamalla uskonnon opetuksen minimiryhmäkoon kolmesta oppilaasta kymmeneen. Evankelisluterilaista ja ortodoksista uskonnon opetusta muutos ei olisi koskenut, koska niitä pidetään kansankirkkoina ja niillä on erityinen julkisoikeudellinen asema.
Perustuslakivaliokunnassa eri kokoisiin oppilasmääriin perustuvaa asetelmaa ei hyväksytty.
– Siinä keskeinen perustuslaillinen ongelma oli se, että kohdeltaisiin eri lailla eri uskontokuntia ryhmäkoon minimivaatimuksen osalta, sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd).
Myöskään sivistysvaliokunta ei antanut lausuntoa hallituksen esityksestä, joten asian käsittely on rauennut toistaiseksi. Keskustelu uskontojen opetuksesta ei kuitenkaan ole päättynyt.
– Tulevaisuudessa kannattaisi miettiä koko uskonnon opetuksen sisällön avartamista siten, että jos se olisi yleisempää elämänkatsomustietoa ja uskontojen opetusta, niin silloin eri uskontokuntiin kuuluvat voisivat osallistua samoihin ryhmiin, Koskinen sanoo.
Koskinen perustelee ajatustaan sillä, että päteviä vähemmistöuskontojen opettajia ei ole riittävästi.
Muslimit opettavat omaa uskontoaan moskeijoissa
Suomalaisessa koulussa uskonnon opettajan ei tarvitse kuulua opettamansa uskonnon yhdyskuntaan. Osa vähemmistöuskontoihin kuuluvista kuitenkin toivoo, että esimerkiksi islamia opettava henkilö olisi itsekin muslimi.
En usko, etteikö muslimienkaan olisi hyvä tietää muiden uskontojen tavoista tai olemassa olosta. Mutta uskonoppien käsittely koetaan vaarana, jos se sekoittaa lapsen uskon käsitystä.
Helsingin Muslimit yhdyskunnan puheenjohtaja Hamza Peltola
– Kun uskonnon opettajan pätevyys ei riipu omasta vakaumuksesta, monet kokevat, että tämmöinen opettaja ei ole pätevä opettamaan. Meidän uskontomme perustuu siihen, että tunnetaan koraania ja perimätietoa, sanoo Helsingin Muslimit Yhdyskunnan puheenjohtaja Hamza Peltola.
Roihuvuoren moskeijassa Itä-Helsingissä järjestetään muslimeille omaa uskonnon opetusta, jolla he saavat korvata peruskoulun pakollisen uskonnon opetuksen. Peltolan mukaan moskeijassa käy vuosittain kymmenisen alakouluikäistä lasta uskonnon opetuksessa. Pojat ja tytöt opiskelevat samassa ryhmässä, vaikka muuten moskeijassa on eri tilat naisille ja miehille.
Muslimien yhdyskuntien opettajilla ei välttämättä ole virallista pätevyyttä, mutta Peltola pitää tärkeämpänä sitä, että yhdyskunta luottaa heihin ja he ovat muslimeja.
– Meillä on opettaja, joka on toiminut myös koulussa uskonnon opettajana. Hän on vanhempi henkilö, jolla on pitkä tuntemus uskonnosta. Olemme nähneet hänet päteväksi meidän mittapuumme mukaan.
"Olisiko aiheellista muuttaa uskonnon opiskelu vapaaehtoiseksi kokonaan?"
Peltola on pitkään pohtinut, onko peruskoulujen pakollinen uskonnon opetus edes tarpeellista.
Siinä ei tarvitse olla ristiriitaa, että jos haluaa olla hyvä muslimi, niin ei tarvitse olla huono suomalainen.
Tutkija Inkeri Rissanen, Tampereen yliopisto
– Kun meillä ei ole riittävästi päteviä islamin opettajia, jotka ovat nimenomaan muslimeja, se on tavallaan ongelma sekä koulujen että muslimien puolesta. Olisiko aiheellista muuttaa uskonnon opiskelu vapaaehtoiseksi kokonaan? Vakaumuksellisesti omaa uskontoaan harjoittavat saavat varmasti uskonnon opetuksen omista yhdyskunnistaan ja seurakunnistaan.
Myös Koskisen ehdottamaa elämänkatsomustietokasvatukseen painottuvaa uskonnon opetusta Peltola pitää hyvänä ajatuksena.
– Se saattaisi olla hyvä vaihtoehto, koska siinä ei mennä aralle alueelle. Vakaumuksellisessa uskonnon opetuksessa pelätään, että vaikutetaan lasten uskonkäsityksiin väärällä tavalla. Yleissivistävässä opetuksessa taas kulttuureista ja uskontojen tavoista voi olla hyvä oppia. En usko, etteikö muslimienkaan olisi hyvä tietää muiden uskontojen tavoista tai olemassa olosta. Mutta uskon oppien käsittely koetaan vaarana, jos se sekoittaa lapsen uskon käsitystä.
Tutkija: Suomalainen islamin opetus voi ehkäistä radikalisoitumista
Suurin osa Suomen muslimilapsista opiskelee kuitenkin uskontoa peruskoulun tunneilla. Tampereen yliopistossa opettajana toimiva tutkija Inkeri Rissanen on tehnyt väitöskirjan suomalaisesta islamin opetuksesta.
En koe radikaalia opettamista Suomessa ongelmana. Ei sitä esiinny ainakaan moskeijoissa, vaan pienissä ympyröissä, jos edes esiintyy. Ei ainakaan lapsille semmoista yritetä.
Helsingin Muslimit yhdyskunnan puheenjohtaja Hamza Peltola
Rissasen mukaan suomalaisissa kouluissa tapahtuva islamin opetus voi torjua nuorten radikalisoitumista identiteetin tukemisen kautta.
– Maailmalla on tutkittu, että yksi radikalisotiumiseen johtava tekijä on ulkopuoliseksi ja osattomaksi jääminen. Uskonnon opetuksella voidaan vahvistaa identiteettiä ja luoda pohjaa sille, että voi kokea kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan ja voi sisältäpäin lähteä vaikuttamaan siihen.
Yhteiskunta asettaa uskonnon opetuksen tavoitteet
Rissanen ymmärtää, että vähemmistöuskontoihin kuuluvilla voi olla ennakkoluuloja sellaisia opettajia kohtaan, jotka eivät kuulu näiden uskonnolliseen yhdyskuntaan. Rissanen kuitenkin muistuttaa, että Suomessa uskonnon opetuksen tavoitteiden asettaminen ja laadun valvominen on ensisijaisesti yhteiskunnan ja koulujen tehtävä.
– Väitöskirjassani keskeisimpänä havaintona oli se, miten muslimioppilaiden integraatio vahvistui uskonnon opetuksessa. Käytiin vuoropuhelua islmailaisten ja suomalaisten arvojen välillä. Opettajat pyrkivät edustamaan oppilaille molempia. Siinä ei tarvitse olla ristiriitaa, että jos haluaa olla hyvä muslimi, niin ei tarvitse olla huono suomalainen. Asiat voivat tukea toisiaan.
Rissanen ei vastusta moskeijojen omaa uskonnon opetusta. Silti hän pitää tärkeänä, että kouluissa on valvottua uskonnon opetusta, jossa pyritään kohti koulun asettamia tavoitteita.
Peltolan mielestä moskeijojen opetuksessa ei ole radikalisoitumisen vaaraa.
– En koe radikaalia opettamista Suomessa ongelmana. Ei sitä esiinny ainakaan moskeijoissa, vaan pienissä ympyröissä, jos edes esiintyy. Ei ainakaan lapsille semmoista yritetä.