Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa ensi syksyn saamelaiskäräjien vaaleihin ollaan jo valmistautumassa kovaa vauhtia. Haku äänestysluetteloon on auki tämän vuoden loppuun asti.
Se, kenellä tulisi olla oikeus vaaleissa äänestää on pohjoisessa monille kestoaihe. Meneillään oleva saamelaiskäräjälain uudistus on tuonut aiheen myös valtamedian tietoisuuteen.
Jotkut ovat pitäneet Suomen nykyistä saamelaismääritelmää liian tiukkana ja vaatineet avoimempaa linjaa Norjan mallin mukaan.
Suurin ero pohjoismaissa ei kuitenkaan ole määritelmien sanamuodoissa vaan siinä, miten vaaliluetteloon hakijoiden hakemuksia käsitellään.
Saamelaismääritelmissä vain vähän eroja
Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutumisesta säädetään lailla. Kuka luetteloon voi hakea, määritellään hiukan eri tavoin eri maissa.
Keskeistä kaikkien kolmen pohjoismaan saamelaismääritelmille on henkilön oma käsitys asiasta (niin kutsuttu identifikaatio) sekä yhteys saamen kieleen. Ruotsissa ja Suomessa hakemustaan vaaliluetteloon voi perustella isovanhemman saamen kielellä, Norjassa riittää isoisovanhemman kotikieleen viittaaminen .
Lisäksi ainoastaan Suomessa voi myös vedota esivanhempaan, joka on merkittynä vanhoissa maa-, vero- tai henkikirjoissa lappalaiseksi (niin kutsuttu lappalaispykälä).
Lappalaispykälässä ei ole aika- tai sukupolvirajoitusta, kuten ylläkuvatuissa kielikriteereissä.
Paperilla suomalainen saamelaismääritelmä näyttäytyy jopa naapureita laajempana.
Kirjaimellisesti kaikki tervetulleita Norjassa
Norjassa vaaliluetteloon voi hakeutua milloin vain.
Vaaleissa paikat jaetaan vaalipiireittäin ja piirien paikkamäärä tarkistetaan kaksi vuotta ennen vaaleja vaaliluettelon pohjalta, joten myös äänestäjien asuinpaikalla on merkitystä. Äänestysoikeus kuitenkin edellyttää joko Norjan kansalaisuutta tai Norjassa kirjoilla olemista vaalivuoden kesäkuun viimeisenä.
Vaaliluetteloon hakeutuminen ei kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys nuorille eikä vanhemmillekaan saamelaisille vaan vaatii jokaiselta omaa aktiivisuutta. Siksi Norjan saamelaiskäräjät on järjestänyt myös laajoja kampanjoita saadakseen suuremman osan saamelaisesta väestöstä liittymään äänestysluetteloon. Norjassa kun on jäänyt tekemättä yhtä tehokas saamelaisten kartoitus, joka Suomessa aikoinaan tehtiin.
Kampanjat ovat kuitenkin olleet joidenkin mielestä liiankin tuloksellisia. Kriitikot ovat pitäneet Norjan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsyä liian helppona, ja ilkeät kielet ovat huhunneet joukkoon tulleen myös täysin norjalaisia äänestäjiä.
Viime vaalien alla asia puhutti myös norjalaisessa mediassa, kun kaksi ei-saamelaista kertoi julkisuudessa äänestysluetteloon pääsystään.
Trondheimiläinen mies kertoi hakeneensa äänestysluetteloon saamelaisen toverinsa kehotuksesta, tarkoituksena osoittaa että mukaan pääsee kuka tahansa. Ruotsissa kasvanut ruotsalainen muusikko puolestaan oli opetellut saamen kielen aikuisiällä, asui saamelaisalueella ja halusi vaaliluetteloon hakeutumalla vaikuttaa yhteisönsä asioihin. Kummatkin oli luetteloon hyväksytty.
Norjassa viimeinen sana on saamelaiskäräjillä
Norjassa hakijoita ei tarkisteta etukäteen. Jos hakemuksen on täyttänyt oikein, merkitään hakija äänestysluetteloon. Vaaliluettelo perustuu luottamukseen, painottaa Randi Romsdal Balto Norjan saamelaiskäräjien sihteeristöstä Yle Sápmille.
– Emme voi alkaa tarkistaa jokaista hakemusta erikseen, vaan luotamme siihen että ihmiset antavat oikeita tietoja vaaliluetteloon hakeutuessaan, kertoo Balto.
Vaaliluettelo asetetaan kuitenkin julkiseen tarkistukseen aina vaalien alla, jolloin kuka tahansa voi ilmoittaa jos löytää luettelosta jonkun, jonka ei siinä pitäisi olla.
– Tällaisissa tapauksissa otamme yhteyttä kyseiseen henkilöön varmistaaksemme, että hän on vaaliluetteloon hakeutuessaan ymmärtänyt kaavakkeen kysymykset oikein ja antanut oikeita tietoja. Emme ala asiaa tutkimaan sen tarkemmin, Balto selostaa.
Lopullinen valta vaaliluetteloon merkitsemisestä on Norjassa saamelaiskäräjillä. Balton mukaan luettelosta valitetaan kuitenkin hyvin harvoin. Viime vuoden vaalien yhteydessäkin vain kerran. Käytäntöjen muuttamisesta ei ole sen kummemmin keskusteltu, julkisen tarkistuksen on katsottu olevan riittävä.
Ainoastaan Suomessa voi myös vedota esivanhempaan, joka on merkittynä vanhoissa maa-, vero- tai henkikirjoissa lappalaiseksi
Lopullinen valta vaaliluetteloon merkitsemisestä on Norjassa saamelaiskäräjillä
Ruotsissakin haku päällä jatkuvasti
Ruotsissa vaalilautakunta asetetaan aina koko vaalikaudeksi. Siksi vaalilautakunta kokoontuu talousarvion asettamissa rajoissa ja hakemuksia käsitellään ja tarkistetaan myös vaalittomina vuosina.
Luetteloon hyväksytyt saavat tästä kuitenkin tiedon keskitetysti vuosi ennen vaalien toimittamista. Viime vaaleissa heitä oli vajaa 900.
Poikkeustapauksissa voi vaalilautakunta myös pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan.
– Tämä on aika harvinaista, mutta sitä tapahtuu joskus. Suurin osa hakemuksista tulee tavallisilta saamelaisilta, joiden hakemusten käsittely on suhteellisen yksinkertaista, kertoo Siri Persson Ruotsin saamelaiskäräjien sihteeristöstä.
Muotoseikat tärkeitä
Vuoden 2013 Ruotsin saamelaiskäräjävaalien yhteydessä vaalilautakunta hylkäsi 36 hakemusta.
Ruotsin saamelaiskäräjien Siri Perssonin mukaan näiden joukossa oli useita epätäydellisiä hakemuksia. Tavallinen hylkäysperuste on myös se, ettei ole Ruotsin kansalainen taikka asunut kolmea vuotta Ruotsissa.
– Vaikka toinen vanhemmista olisi Ruotsin saamelainen ja vaaliluettelossa, ei se vielä riitä vaaliluetteloon pääsemiseksi, Persson muistuttaa.
Alustava vaaliluettelo on myös julkisesti nähtävillä vaaleja edeltävän vuoden marraskuussa, jolloin kuka tahansa luetteloon merkityistä voi pyytää itseään koskevia tietoja korjattavaksi. Kuten Norjassa, voi Ruotsissakin luetteloon merkitty valittaa ja pyytää poistettavaksi myös muita henkilöitä, jotka eivät hänen mielestään luetteloon kuulu.
Ruotsissa saamelaiskäräjien äänestysluettelosta päättää viimekädessä Norrbottenin lääninhallitus.
Ruotsissa saamelaiskäräjien äänestysluettelosta päättää viimekädessä Norrbottenin lääninhallitus
Suomessa saamelaiskäräjien vaaliluettelosta päättää loppukädessä korkein hallinto-oikeus
Viime vaalien alla vaalilautakunnan hylkäävästä päätöksestä valitti kuusi henkilöä, joista viiden valitus hyväksyttiin ja heidät merkittiin äänestysluetteloon. Vain yksi valitus hylättiin. Lääninhallituksen juristi kertoi Ruotsin television haastattelussa hylkäysperusteeksi sen, että valittaja ei ollut pyydettäessä täydentänyt hakemustaan kielitaustansa osalta.
Suomen sprinttivaalit
Suomessa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon voi hakeutua ainoastaan kerran neljässä vuodessa.
Ensi syksyn vaaleja varten haku loppuu tämän vuoden viimeisenä päivänä. Vaaliluettelon pitäisi olla valmiina helmikuun lopussa.
Suomessa hakulomake lähetetään automaattisesti jokaiselle äänestysikään tulevalle 17–21-vuotiaalle nuorelle, jonka vanhempi on merkitty vaaliluetteloon. Vaaliluetteloon heidät kuitenkin merkitään vasta, kun ovat ilmoittaneet kirjallisesti pitävänsä itseään saamelaisena. Täysi-ikäisyyden lisäksi äänestysoikeus edellyttää, että on kirjoilla suomalaisessa kunnassa kun hakuaika vaaliluetteloon loppuu.
Viime vaaleissa pelkästään nuoria oli tuhatkunta, suunnilleen saman verran kuin Ruotsin puolen vaaleissa oli hakijoita yhteensä. Vaalilautakunnalla ja käräjien sihteeristöllä on siis täysi työ käsitellä ja tarkistaa kaikki hakemukset ennen määräaikaa.
Vastuu hakijalla
Vaalilautakunnan puheenjohtajan Janne Näkkäläjärven mukaan lautakunta toimii hallintolain mukaan, ja hakemusta voi siis täydentää hakuajan loppuun asti.
– Monet myös käyttävät tätä mahdollisuutta. Ajanpuutteen vuoksi vaalilautakunta ei itse pyydä ketään täydentämään hakemustaan vaikka se olisi kuinka puutteellinen, Näkkäläjärvi kertoo.
Suomessa saamelaiskäräjävaalien erikoisuus on saamelaismääritelmän niin kutsuttu lappalaispykälä, joka ainoana pohjoismaana mahdollistaa vaaliluetteloon hakemisen vanhojen maa-, vero- ja henkikirjojen lappalaismerkinnän perusteella. Edellisinä vuosina juuri tämä on aiheuttanut eniten työtä vaalilautakunnalle, dokumentteja kun on paljon ja monenlaisia.
Vaaliluettelo on myös julkisesti nähtävillä maaliskuussa, jolloin jokainen voi tarkistaa itseään koskevan merkinnän ja vaatia mahdollista oikaisua. Toisin kuin naapurimaissa, muita koskevista tietoista ei voi valittaa.
Suomessa saamelaiskäräjien vaaliluettelosta päättää loppukädessä korkein hallinto-oikeus, KHO, jonne vaaliluettelohakemuksen hylkäämisestä voi valittaa. Viime vaalien alla KHO hyväksyi neljä saamelaiskäräjien hylkäämää ihmistä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Haku Suomen saamelaiskäräjien äänestysluetteloon päättyy 31.12.2014 klo 16.00.