Käsityötieteen viimeisimpiä linjauksia Savonlinnan yliopistokampukselle toi professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopistosta. Hän johtaa neurotieteitä, psykologiaa ja kasvatustiedettä yhdistävää, kehollista ajattelua ja luovuutta tutkivaa hanketta. Otsikko on ”Handling mind: Embodiment, Creativity and Design”. Käsin tekeminen, luovuus ja muotoilu ovat mielelle hyväksi.
– Taidon oppimisessa tutkitaan hermovasteita, että mitä tapahtuu, kun joku taito on opittu. Musiikin taidonoppimista on tutkittu aika paljonkin ja nyt tavallaan siirretään sitä käsityön oppimiseen. Kun aivot käsittelevät monialaisesti tietoja ja aivot muokkautuvat, erityisesti kolmiulotteisuuden taju, että pystyy ymmärtämään muotoja, näkemään samanlaisuuksia ja erilaisuuksia. Ne kaikki liittyvät käsityöhön ja taito- ja taideaineisiin ylipäätään. Aivoissa tapahtuu jotakin, kun tehdään käsitöitä, sanoo professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen.
Uutta tutkimusta ja sovellusta Savonlinnan kampuksella
– Tutkimuslähtöisessä koulutuksessa otetaan huomioon se, mitä maailmalla on tutkittu ja havaittu. Tulevien käsityönopettajien, luokanopettajien ja varhaiskasvattajien täytyy osata ohjata niitä tapahtumia. Samalla myös itse tehdään tätä tutkimusta, kertoo Savonlinnan kampuksella OpeArt -koulutuslinjaa johtava professori Sinikka Pöllänen.
– Taito ja taide korostuvat tällä kampuksella, kotitalouden, käsityön, teknisen työn ja musiikin opettajien koulutuksessa. Näissä aineissa on se ongelma, että on vaikeaa osoittaa kaikkia näitä hyviä vaikutuksia. Pisa-tutkimuksissa voidaan pisteillä mitata matemaattista ja lukemisen osaamista, mutta hyvinvointia ja muita taito- ja taideaineiden myönteisiä vaikutuksia on vaikeampi osoittaa, toteaa OpeArt-linjan tieteellisestä ja taiteellisesta johdosta vastaava professori Antti Juvonen.
Tiede on tuoreeltaan käytössä
Savonlinnassa uusin tutkimus heijastuu tuoreeltaan opettajankoulukseen. Käsityön hyvää tekevä vaikutus sisältyy uuteen käsityötaidon opettamisen opintojaksoon.
– Aiheesta on ollut kurssilla paljon puhetta. Se liittyy hyvin näihin opintokokonaisuuksiin ja kiinnostaa henkilökohtaisestikin, kertoo opiskelija Heidi Reponen. Keskustelun lomassa hän tekee pientä neuletyötä. Se auttaa keskittymään ja rauhoittaa, ja liittyy myös opintoihin.
– On tärkeää oppia hienomotorisia taitoja, jotta jatkossakin pystytään käyttämään käsiä muuhunkin, kuin pelikonsolien ja tablettien näpyttelyyn. Käsityön opettamisessakin taito pitää hankkia ensin ja sitten minkälaista on opettaa taitoja. Kehollisen tekemisen tutkimus kuuluu kurssin sisältöön, kertoo puolestaan yliopistonlehtori Minna Kaipainen.
Professorien omat kokemukset tukevat tutkimusta
Professori Sinikka Seitamaa-Hakkaraisen on tieteellinen tutkimus vienyt viime vuosina mennessään. Mutta käsitöiden tekeminen ei päässyt kokonaan unohtumaan.
– Kohta menen käyttämään saumuria ja hurruuttelemaan T-paitoja ihan urakalla miehen siskon kanssa. Tilkkutyöt ovat lähellä sydäntä. Se on rentouttavaa. aivot saavat töitä, mutta voi kuitenkin ottaa ihan rennosti, Pirita Seitamaa-Hakkarainen todistaa.
Aika ajoin käsitöiden tekeminen on jäänyt vähälle myös professori Sinikka Pölläsellä. Nyt ennen joulua on kuitenkin kuulemma hyvä loppukiri tälle vuodelle.
Savonlinnan kampuksella koulutetaan myös teknisen työn opettajia. Käsin tekemisen hyvää tekevä vaikutus koskee myös sitä.
– Isäni oli mallipuuseppä ja minullakin puukko pysyy kädessä. Kun tieteellisen pakertamisen välillä saa ottaa puukon kouraan ja muokkailla jotain omilla käsillä, niin se parantaa psyykeä ja mieltä. Sehän tuntuu aivan loistavan hyvältä, todistaa myös professori Antti Juvonen.