Valokuvaaja Marja Helanderilla on parhaillaan Helsingissä näyttely SILENCE - Jaskes eatnamat. Näyttelyyn Helander on kuvannut kaivosten tuhoamaa saamelaisia maisemaa eri puolella pohjoista. Kuvauspaikkoina ovat muun muassa tunnettuja kaivospaikkakuntia Ruotsissa ja Venäjällä.
Näyttelyn esittelytekstissä Helander kertoo, että on kuvillaan halunnut kertoa minkälaisia jälkiä raskas teollisuus jättää maastoon. Hänen mukaansa esimerkiksi alkuperäinen Kiirunavaara on tuhottu kaivoksen tietä.
Helander pohtii myös jättääkö teollisuus jälkiä maiseman lisäksi myös sieluun. "Ehkä siellä vielä jonkun muinaisen saamelaisen haamu haikailee menneitä poromaitaan kaivoskäytävissä?", hän kirjoittaa.
Saamelaiset - luonnonkansa?
Kuvatessaan kaivosmaisemia, Helander heräsi miettimään mistä kaivokset, Helanderin "rumuuden alttarit", kertovat. Tuhotut maisemat kertovatkin hänen mukaansa saastumisen ja kolonialismin lisäksi myös hyvinvoinnista ja elintasosta. Valokuvaaja Helanderin mukaan näitä asioita ei voi erottaa toisistaan. Ja se tekee hänen mielestään asian käsittelystä vaikeampaa länsimaiselle ihmisille.
Tämän asian tiedostaminen oli keskeinen osa kuvausprosessia, sanoo Helander.
– Vasta kun rupesin näitä tutkimaan, tajusin että mehän ollaan ihan kaikki, kaikki saamelaisetkin, aivan naimisissa tämän kaivostoiminnan kanssa.
Marja Helander toteaakin, ettei voi saarnata kaivoksia vastaan, koska ei itsekään pysty elämään ilman näitä jokapäiväisiä teollisia tuotteita. Hän voi kuvillaan vain toteamaan, missä nyt mennään.
Erityisen vaikea asia on hyväksyä saamelaisena ja alkuperäiskansan edustajana. Alkuperäiskansathan mielletään usein luonnonläheisemmiksi kuin muut. Mutta todellisuus voi olla toinen.
– Saamelaisten elämä on ulkoisesti aivan samanlaista elämää kuin suomalaisillakin - on tietokoneet, autot, moottorikelkat, puhelimet, kännykät, kaikki pelit ja vehkeet. Kaikki perustuu pitkälti kaivostoiminnan tuotteisiin, muistuttaa Helander. Hän jatkaa, että asiaa ei tule aina ajatelleeksi.
– Tätä emme varmaan tule jotenkin ajatelleeksi, enkä minäkään ollut tullut ajatelleeksi, että oikeastaan tämä länsimainen kulutus perustuu aika pitkälle ihan kaivostoiminnan tuotteisiin.
Ristiriita saamelaisen luontosuhteen ja elämäntavan välillä?
Marja Helanderin mukaan juuri kaivokset ja kaivosteollisuus nostavat esiin tärkeällä tavalla ristiriidan saamelaisen luontosuhteen ja nykyisen länsimaisen elämäntavan välillä. Siis elämäntavan, jonka Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa elävät saamelaisetkin ovat omaksuneet.
– Kun aina puhutaan tästä saamelaisten luontosuhteesta, syvästä yhteydestä luontoon ja että suojelemme luontoa. Totta kai tässä sitten tulee sellainen pieni ristiriita, että ahaa, siis varjelemme luontoa, mutta se ei jotenkin sitten loppupeleissä ehkä näykään. Että tämä on sellainen, mitä jäin itse miettimään aika paljon, kuvaa Marja Helander omia ajatusprosessejaan.
Valokuvaaja kehoittaakin saamelaisia kaivosaktivisteja katsomaan peiliin, jotta uskottavuus säilyisi.
– Ehkä sillä tavalla on uskottavampaa vastustaa kaivoksia, jos itse myös sitten tekee edes jotain pientä se eteen, että vähentää kulutusta.
"Pelkään, että kaivokset sitten tulevat myös meidän Saamenmaalle, koska kulutamme koko ajan lisää"
Valokuvaaja on itsekin miettinyt kulutustaan ja mitä kaivosteollisuuden tuotteita vaaditaan vaikkapa hänen taiteensa tekemiseen.
– Kamerakin, sehän on ihan pelkkää elektroniikka. Jos kännykkään tarvitaan kolmea eri metallia ja vähintään viiden-kuuden eri kaivoksen tuotteita, siis pelkkään kännykkään, niin varmaan kameraan tarvitaan ihan yhtä paljon, pohtii Helander arkipäivän työkalujen vaikutusta kaivosten tarpeeseen.
Koska myös saamelaiset kuluttavat kaivostuotteita, ei heitä voida Marja Helanderin mielestä nähdä enää vain uhreina, joiden kotiseutua riistetään muiden hyvinvoinnin takia. Helander muistuttaakin, että myös saamelaiset ovat osaltaan kulutuksellaan luomassa tarvetta perustaa uusia kaivoksia.
– Ehkä minä pelkään, että kaivokset sitten tulevat myös meidän Saamenmaalle, koska kulutamme koko ajan lisää.
– Ajattelen, että me saamelaiset emme ole tässä enää uhreja vaan olemme tässä ihan samalla toimijoita kuin kuka muu tahansa. Siinä mielessä ajattelin tällä vähän herätellä, että voisi myös katsoa peiliinkin vähän, lopettaa Marja Helander.
Valokuvataiteilija Marja Helanderin näyttely SILENCE - Jaskes eatnamat on nähtävissä Helsingissä Forum Boxissa sunnuntaihin asti.
Katso lisää Marja Helanderin ajatuksia ja kuvia näyttelystä perjantain saamenkielisestä uutislähetyksestä.