Suomen maataloudesta ympäristöön joutuvat ravinteet halutaan saada jatkossa kiertoon ja uudelleen käyttöön.
Ravinteiden kierrättäminen on tärkeää kahdesta syystä. Ensinnäkin fosfori ja typpi rehevöittävät Itämerta. Toisekseen fosforin ennustetaan loppuvan maailmasta 100–200 vuoden kuluessa. Fosforilannoitetta ei voi korvata millään, joten sen käytön vähentäminen pienentää satojen kokoa.
Suomi päätti vuonna 2010 pyrkiä ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi, ja nyt maali on asetettu vuoteen 2020.
– Meillä on erittäin hyvin työkaluja toimenpiteisiin, joilla viljelijät pystyvät edistämään kasvien lannoitusta ja kotieläinten ruokintaa. Ympäristökorvausjärjestelmässä on myös toimenpiteitä, jotka edistävät tätä. Lisäksi meillä on lannan käsittelyä eri menetelmillä, kertoo hankekoordinaattori Tarja Haaranen Maa- ja metsätalousministeriöstä.
Sen sijaan kierrätyslannoitteiden valmistaminen suuremmassa mittakaavassa on vielä alkutekijöissään. Niitä voisi valmistaa esimerkiksi Saloy Oy:n kehittämän fosforinpoistolaitteen kierrättämistä ravinteista, mutta maanviljelijä ei saa laitteen hankkimiseen ympäristötukea. Maa- ja metsätalousministeriö ennustaa, että investointituki voisi olla mahdollinen.
– Joku voi kokeilla ja hakea tukikelpoiseksi tällaista, ja siitähän sitä kokemusta sitten pikkuhiljaa kertyy, että kuinka hyödyllisiä tällaiset laitteet vesistön kannalta ovat, sanoo maatalousylitarkastaja Sanna Koivumäki.
Haarasen mukaan esimerkkiä voi ottaa vaikkapa Tanskasta, jossa on käytössä erilaisia ohjauskeinoja.
– On todella tärkeää tarkastella lainsäädäntöä ja lupamenettelyjä, että onko olemassa käytännön esteitä, jotka hankaloittavat tavoitteiden eteenpäinviemistä. Ehdotuksia otetaan mielellään vastaan ja yritetään yhdessä pohtia, voidaanko tehdä jotakin, Tarja Haaranen sanoo.