Dresdenissä on marssittu yhdeksänä maanantaina perätysten uskonnollista fanatismia, ISIS-järjestön väkivaltaa ja Saksan nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa vastaan. Vastustajat leimaavat osanottajat äärioikeistolaisiksi rasisteiksi. Mielenosoitukset kertovat poliittisten päättäjien ja kansalaisten välille kasvaneesta luottamuspulasta.
Mielenosoittajat kutsuvat liikettään Pegidaksi. Se on lyhenne saksankielisistä sanoista patrioottiset eurooppalaiset Euroopan islamisoitumista vastaan.
Pegidan mielenosoitus keräsi viikko sitten yli 15 000 osanottajaa. Vastaansa he saivat kansalaisjärjestöjen, liittopäiväpuolueiden, Dresdenin teknisen yliopiston opiskelijakunnan, ay-liikkeen ja kirkkojen innostamina noin 6 000 vastamielenosoittajaa.
Vastustajien mukaan islamisoitumisen vastustaminen on peitenimi äärioikeistolaiselle rasismille ja ulkomaalaisvihamielisyydelle. Monet pelkäävät, että nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ajava Alternativ für Deutschland, suomeksi Vaihtoehto Saksalla – puolue lisää mielenosoitusten ansiota kannatustaan. Vaihtoehtopuolue on ainoa puolue, joka tukee Pegidan vaatimuksia.
Juutalaisten keskusneuvosto huolissaan islamin solvaamisesta
Maanantaimarssit ovat punainen vaate monille saksalaispoliitikoille. Vihreän puolueen johtoon kuuluva turkkilaistaustainen liittopäiväedustaja Cem Ödzemir kutsuu mielenosoittajia ”pohjasakaksi”.
Nordrhein-Westaflenin osavaltion demarisisäministeri Ralf Jäger nimittää heitä ”natseiksi liituraitapuvussa”. Oikeusministeri Heiko Maas (sd) pitää heitä ”häpeänä Saksalle”.
Demarien liittopäiväryhmän puheenjohtajan Thomas Oppermannin mielestä mielenosoittajat ”eivät ole patriootteja vaan nationalistisia rasisteja, jotka ylläpitävät pelkoja ja jakavat yhteiskuntaa”.
Myös liittokansleri Angela Merkel ja liittopresidentti Joachim Gauck ovat tuominneet mielenosoitukset. Merkel varoittaa kansalaisia alistumasta ulkomaalaisvihamielisen politiikan välikappaleiksi.
Tiukinta linjaa edustaa Saksan katolisen kirkon arkkipiispa Ludwig Schick, joka kieltää kirkon jäseniä osallistumasta Pegidan tapahtumiin.
Islamisoitumisen vastustajien vastustajiin on liittynyt myös Saksan juutalaisten keskusneuvosto. Sen puheenjohtaja Josef Schuster sanoo Die Welt-lehden haastattelussa, että Pegida instrumentalisoi islamistien terroria voidakseen solvata sillä varjolla kokonaista uskontoa.
Mukana äärioikeistoa ja äärivasemmistoa
Pohjaa tapahtumien leimaamiselle äärioikeistolaisiksi ja ulkomaalaisvihamielisiksi on tarjonnut joidenkin tunnettujen äärioikeistolaisten osallistuminen mielenosoitusten järjestelyihin.
Poliittisia tilaisuuksia tarkkailevan perustuslakipoliisiin mukaan 15 000 mielenosoittajan joukosta on tunnistettu joitakin yksittäisiä äärioikeistolaisia. Vastamielenosoittajien rivistöistä on löytynyt vastaavasti kymmeniä tunnettuja äärivasemmistolaisia.
Pegida-liikkeen kannattajat ilmoittavat olevansa tavallisia tulevaisuudestaan huolestuneita kansalaisia, jotka yrittävät viestiä rauhallisesti omista huolistaan. He sanovat olevansa yhteiskunnan keskeltä ja kiistävät olevansa sen kummemmin äärioikeistolaisia kuin rasistejakaan.
Valemielenosoittaja oli medialle mieleen
Liike syyttää saksalaista mediaa tapahtumien yksipuolisesta ja asenteellisesta uutisoinnista.
Pontta kritiikille antaa tuore tapaus, jossa erityisen innokkaasti rasistisia ja äärioikeistolaisia kannanottoja esittänyt mielenosoittaja paljastui yksityisen RTL-kanavan omaksi toimittajaksi. Saksan julkisen television ARD:n ajankohtaistoimitus erehtyi käyttämään valemielenosoittajan ärhäköitä mielipiteitä todisteena tapahtuman ulkomaalaisvihamielisestä luonteesta. Sekä RTL että ARD ovat pyytäneet katsojilta anteeksi.
Pegida sanoo 19-kohtaisessa ohjelmajulistuksessaan puolustavansa juutalaisuuteen ja kristinuskoon perustuvia eurooppalaisia arvoja väkivaltaiselta ideologialta sekä vastustavansa kaikenlaista poliittista ja uskonnollista radikalismia.
Liikkeellä ei ole ilmoituksensa mukaan mitään Saksaan jo integroitunutta muslimiväestöä vastaan, mutta vihanlietsojat ja rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat se haluaisi poistaa maasta uskonnosta riippumatta.
Liike vastustaa suurkaupungeissa muslimiväestön piirissä yleistymässä olevaa rinnakkaista oikeuskäytäntöä sharia-tuomareineen.
Pegidan mukaan Saksan ja muiden EU-maiden velvollisuus on tarjota turvapaikka sotaa ja vainoa pakeneville ihmisille, mutta tulijat olisi jaettava tasapuolisesti kaikkien jäsenvaltioiden kesken.
Taloudellisista syistä tulevien siirtolaisten kohdalla liike ehdottaa Sveitsissä, Kanadassa ja Etelä-Afrikassa käytössä olevaa mallia, jossa vastaanottava maa arvioi tulijoiden pätevyyden ja sopivuuden suhteessa siihen, mitä tulijoilla on tarjottavana ja mitä vastaanottava maa tarvitsee.
Lehdet eivät ole löytäneet liikkeen ohjelmajulistuksesta mitään lain vastaista.
”Kaikki eivät ole natseja”
Yli 15 000 ihmisen kollektiivinen leimaaminen rasisteiksi ja äärioikeistolaiseksi on synnyttänyt joissakin poliitikoissa myös vastareaktioita. Monet kysyvät, onko poliittisesti viisasta nuijia huolissaan olevat ihmiset hiljaisiksi.
Baijerin kristillissosiaalista unionia CSU:ta edustavan pääministeri Horst Seehoferin mukaan koko joukkoa ei leimata natseiksi vain sillä perusteella, että mukana kulkee oikeistoradikaaleiksi luokiteltuja henkilöitä.
Entinen kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n pääsihteeri ja sosiaalipoliitikko Heiner Geissler sanoo Passauer Neuer Presse -lehden haastattelussa pitävänsä islamisteja kohtaan tunnettavaa pelkoa kaiken koetun valossa perusteltuna.
Hänen mielestään vaaditaan liikoja, jos jokaisen tavallisen ihmisen olisi pystyttävä erittelemään islamin ja islamistien eroavaisuuksia.
– Ihmiset eivät osoita mieltään islamia vaan islamin väärinkäyttöä vastaan, koska sillä perustellaan epäinhimillisiä rikoksia, Geissler sanoo haastattelussa.
Mielialoista monia kyselyjä
Die Zeit-lehden mielipidemittauksen mukaan 49 prosenttia saksalaisista hyväksyy täysin tai osittain Pegidan vaatimukset. Niitä vastustaa 29 prosenttia haastatelluista.
Bild-lehden teettämän kyselyn mukaan 58 prosenttia saksalaisista pelkää lisääntyvää islamisoitumista. Pegidan järjestämiin mielenosoituksiin olisi valmis osallistumaan 27 prosenttia kansalaisista.
Focus-lehden kyselyssä 85 prosenttia haastatelluista sanoo, että ei lähtisi osoittamaan mieltään Pegidan kanssa, vaikka tapahtuma järjestettäisiin aivan lähellä.
Järjestäjät ovat ilmoittaneet jatkavansa mielenosoituksia. Niitä on suunnitteilla myös muihin kaupunkeihin.
Pertti Rönkkö, Yle Uutiset Berliini