Pahimpia virheitä, mitä ilotulitteita sytyttävä voi tehdä, on kasvojen pitäminen padan päällä sytytysvaiheessa, sanoo ilotuliteasiantuntija Harri Roudasmaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista:
– Jos tulee jokin virhetoiminta, se ampuu päin kasvoja.
Toinen virhe liittyy toimimattoman tuotteen käsittelyyn.
– Jos tuote ei syty, ei saa alkaa räplätä ja rakentaa siitä toimivaa. Pitää vain luopua sen ampumisesta ja tehdä sitten reklamaatio, neuvoo Roudasmaa.
Hänen mukaansa voi kyllä katsoa, saako toisella yrittämällä ilotulitteen syttymään. Ensimmäisen yrityksen jälkeen pitää kuitenkin pitää vähintään 10 minuutin varoaika. Katsominen ei tarkoita, että toinen yritys kannattaa:
– Jos turvatulilanka eli vihreä lanka on jo palanut pois, ei kannata alkaa availla tuotetta. Siellä odottaa pikatulilanka, ja se menee silmänräpäyksessä, jos siihen saa tulen, varoittaa Roudasmaa.
Padoissa iskuenergia jakautuu useampaan osaan
Ilotuliteasiantuntijan mukaan yleistäen voi sanoa, että kaikki raketit ovat keskenään yhtä vaarallisia, samoin padat keskenään. Toiminnallisesti raketit ja padat ovat hyvinkin erilaisia.
– Jos raketti kaatuu, se menee lujaa taivaalle. Sillä on aika kova liike-energia, kun se törmää esimerkiksi ihmiseen tai ikkunaan. Lisäksi se vielä räjähtää, kuvaa Harri Roudasmaa.
Jos tuote ei syty, ei saa alkaa räplätä ja rakentaa siitä toimivaa.
Ilotuliteasiantuntija Harri Roudasmaa Tukesista
Padat ovat raketteja tukevampia, mutta ne kannattaa silti tukea ennen sytyttämistä. Iskuenergia padan paukuissa on paljon pienempi kuin raketissa. Vaikka räjähdysainetta voi olla enemmän, se on jaettu 15–20 putkeen, ja näin yksittäinen paukku on pienempi.
Turvallisen paukuttelun kulmakiviksi Roudasmaa listaa käyttöohjeiden lukemisen, turvaetäisyyksien noudattamisen, ilotulitteiden hyvän tukemisen ja suojalasien pitämisen. Lisäksi ilotulitteiden sytyttäjän pitää olla selvinpäin.