Vuosi sitten tammikuussa sosiaalisessa mediassa kauhisteltiin kuvaa syyrialaispojasta, joka näytti nukkuvan vanhempiensa haudalla. Syyskuussa leviteltiin otoksia naisesta, joka väitti teettäneensä itselleen kolmannen rinnan plastiikkakirurgilla. Lisäksi äimisteltiin hakaristillä koristeltua natsiaikaista jäätelöä ja paljon muuta.
Osan tunnistaa vedätyksiksi oikopäätä, osaa ei välttämättä edes tajua epäillä.
– Erilaiset huijaukset lisääntyvät koko ajan. Vuonna 2014 niitä nähtiin edellisvuotta enemmän, ja tänä vuonna niitä tulee olemaan vielä enemmän, arvioi faktantarkistukseen perehtynyt toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo.
Jos jokin internetissä leviävä kuva, video tai niihin liittyvä uutinen vaikuttaa liian ihmeelliseltä ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta. Silti vedätykset menevät läpi hämmästyttävän usein, sanoo Vehkoo, joka tekee faktantarkistuksesta tutkimusta kevään ajan Yhdysvalloissa.
– Facebookissa ja Twitterissä jakaminen on helppoa ja nopeaa. Myös fiksut, kriittisesti ajattelevat ihmiset jakavat väärää sisältöä lähdettä tarkistamatta.
Vahvistusharha vinouttaa kokonaiskuvaa
Helmikuussa Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue juhli voittoa Venäjästä Sotšin olympialaisissa. Sosiaalisessa mediassa irvailtiin itänaapurille valokuvalla, jossa Dmitri Medvedev ja Vladimir Putin nojaavat alakuloisen oloisina kaiteeseen.
Sinänsä kuva oli aito. Se vain oli otettu kolme päivää aikaisemmin, jolloin Venäjä pelasi Slovakiaa vastaan – ja vieläpä voitti.
Tyypillisessä Putin-kuvan tulkinnassa tietämättömyys tai välinpitämättömyys lähteen oikeellisuudesta yhdistyy niin sanottuun vahvistusharhaan.
– Ihmiset ovat taipuvaisia omaksumaan informaatiota, joka tukee heidän aiempaa käsitystään tai maailmankuvaansa. Tämä voi vinouttaa kokonaiskuvaa, selittää Vehkoo.
Teknologiasivusto Gizmodo on julkaissut listan vuonna 2014 kiertäneistä Putin-kuvista ja vastaavista, jotka ovat osoittautuneet jollain tavalla epäaidoiksi. Listalta löytyy yhteensä 86 toinen toistaan tökerömpää huiputusta.
Uutis- ja viihdesivusto Buzzfeed puolestaan on tehnyt samankaltaisen kokoelman virheellisistä uutisjutuista. Valeuutisia on kaikkiaan 35, ja näidenkin taustalla on useimmiten valokuva tai video.
– Ihmisten on vaikeampi epäillä kuvia ja niiden taustoja kuin tekstiä. Esimerkiksi luonnonkatastrofiin liittyvää valokuvaa katsellessa harvalle tulee mieleen, että kuva voisi olla peräisin jostain aivan muualta, sanoo Vehkoo ja viittaa erityisesti hurrikaani Sandyn aikaan kiertäneisiin manipulaatioihin.
Luotettavana pidetty mediakin haksahtaa
Journalistin ohjeissa todetaan, että kuvaa ei saa käyttää harhaanjohtavasti. Lisäksi monilla viestimillä on omat, tarkemmat sääntönsä.
Esimerkiksi Yleisradion ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisten ohjeiden mukaan pidämme huolta siitä, että tapahtumista ja asioista annetaan totuudenmukainen kuva. Jos faktamateriaalia muokataan sepitteelliseen suuntaan, tämän on tultava ilmi asiayhteydestä tai materiaalin käyttötavasta.
Ellei kuvan aitouteen voi luottaa, on tiedotusvälineen uskottavuus koetuksella. Joskus asiallisesta journalismistaankin tunnetut tahot haksahtavat, kuten BBC taannoin.
BBC julkaisi verkkosivuillaan Twitterissä kiertäneen kuvan, jonka väitettiin esittävän Syyrian Houlassa tehdyn joukkomurhan uhreja. Kuvaa levittäneen lähteen kanssa keskusteltuaan toimitus oletti kuvan olevan aito.
Ihmiset ovat taipuvaisia omaksumaan informaatiota, joka tukee heidän aiempaa käsitystään tai maailmankuvaansa.
Pian paljastui, että valokuva oli otettu vuosia sitten Irakissa. Toimitus poisti kuvan anteeksipyynnön ja selityksen kera.
– Aina on syytä myöntää virhe ja kertoa avoimesti, mikä prosessissa meni mönkään, neuvoo Vehkoo.
Toisinaan virheet johtuvat kiireestä, mutta se ei Vehkoon mukaan riitä selitykseksi.
– Monilta toimittajilta puuttuvat faktantarkistuksen uudet digitaaliset työkalut. Ei yksinkertaisesti osata.
Kollegan kyttääminen hyödyttää kaikkia
Jos viime vuonna huijauksia oli läjäpäin, niin myös huijauksia jäljittäviä ja kumoavia sivustoja ilmaantui maailmaan paljon. Suomessakin on ryhdytty määrätietoiseen kamppailuun verkossa leviävää potaskaa vastaan.
Esimerkiksi Helsingin Sanomien Nyt-liite aloitti joulukuussa Viraalivahti-juttusarjan. Sen tarkoituksena on selvittää, onko netissä leviävä epäilyttävä tieto totta vai ei.
Toimittajilla on tapana syynätä tarkkaan toistensa tekemisiä. Vehkoon mielestä on kaikille hyödyllistä, että tiedotusvälineet bongaavat toistensa virheitä. Nettihuijausten nostaminen esiin opettaa niin toimittajia kuin yleisöä olemaan entistä tarkempia.
– Kun paljastaa nolon mokan, kertoo samalla, miten faktat olisi voinut tsekata. Näin lukija johdatetaan tarkistetun tiedon lähteille.
Entä alussa mainitut kuvat? "Vanhempiensa haudalla" nukkunut poika oli oikeasti mallina taideprojektissa Saudi-Arabiassa. "Kolmas rinta" on mitä todennäköisimmin irrotettava proteesi ja siis pelkkä julkisuushakuinen tempaus. "Hakaristijäätelö" taas on peräisin 80-luvun elokuvasta.