Esiopetusvelvollisuus astui voimaan Suomessa vuodenvaihteessa. Esiopetusikäinen lapsi siis tästedes velvoitetaan saamaan esikouluopetusta ennen peruskouluun menemistä. Aikaisemmin esiopetus on ollut lapsen oikeus.
Ikäluokasta selvä valtaosa käy jo nyt esikoulun. Vain pari prosenttia eli noin 1 500 lasta jättää esikoulun käymättä.
Vastoin yleistä oletusta, esikoulu on jäänyt käymättä useammin suurissa kaupungeissa kuin pitkien välimatkojen maaseudulla, todetaan opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä vuodelta 2013. Yleisimmät syyt esikoulusta poisjäämiseen ovat, että hoitopaikassa ei ole ollut esiopetusta tai perhe on asunut ulkomailla.
Opetushallitus ja varhaiskasvatusala ovat lakimuutokseen tyytyväisiä, kertoo opetusneuvos Arja-Sisko Holappa.
– Halusimme taata koko maassa lapsille koulutuksellisesti samanvertaisen aseman. Oikeuden muuttuminen velvollisuudeksi on velvoite nimenomaan vanhemmille.
Useimmiten esiopetus annetaan päiväkodissa. Päiväkodeissa silti toivotaan, että vielä useampi lapsi tulisi esiopetukseen päiväkotiin sen vuoksi, että siellä oppii ryhmätyötaitoja leikin varjolla.
– Täällä on tämä vertaisryhmä, mikä on esiopetuksen lähtökohta. Ryhmässä ollaan, opitaan ja kasvetaan, ja lapsen identiteetti muotoutuu ryhmän jäsenenä, sanoo lastentarhanopettaja Anna-Maija Kuokkanen.
Monimutkainen palapeli
Kaikkien vanhempien normaaliin arkeen lapsen esikoulu ei kuitenkaan istu mutkitta. Jyväskyläläinen perhepäivähoitaja Anu Lahtinen joutuu miettimään päivärutiininsa uusiksi, kun hänen oma lapsensa aloittaa esikoulun elokuussa. Lahtisella on oman lapsensa lisäksi hoidossa kolme muuta.
– Lapset tulevat hoitoon kahdeksalta. Siinä sitten syödään, ja puoli yhdeksän pitäisi olla eskarissa. Poishakuaikaan meillä pitäisi olla päät tyynyssä. Se vaatii jonkinlaista järjestelyä.
Jos perheissä nyt pohditaan, kuinka lapsi saadaan esikouluun ensi syksynä, on se kuntatasolla myös tuottanut mietintää ja työtä.
Espoossa jokaisesta ikäluokasta esikoulun ulkopuolelle on jäänyt 200–250 lasta. Heistä valtaosa on ollut yksityisissä päiväkodeissa, joissa ryhmät ovat olleet liian pieniä esikoulun järjestämiseen. Nyt tilanne muuttuu.
– Olemme varautuneet siihen, että nämä lapset tulevat nyt esiopetukseen. Meillä on ensi syksynä 17 esiopetusta tarjoavaa päiväkotia tai koulua enemmän edellisvuoteen verrattuna, kertoo Espoon varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen.
Pulmallisempaa on kuitenkin sovittaa päivähoito ja esikoulu yhteen, sillä vanhemmat suosivat sellaisia hoitopaikkoja, joissa pääsee myös esikouluun. Lapsen siirtäminen hoitopaikasta esikouluun kesken päivän olisi monelle vaikeaa.
Kompurointia tiedottamisessa
Lain voimaantulo yllätti monet perheet.
– Meillä oli maanantaina puhelimet ihan tukossa. Kaikilla vanhemmilla oli tämä sama kysymys, eli onko esiopetukseen pakko tulla, kertoo Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen.
Opetushallituksessa myönnetään, että tiedotus asiassa on ollut vaisua.
– Lainsäädäntö valmistui aivan vuoden lopussa, ja joululomat tulivat väliin. Nyt alkuvuodesta tiedotamme enemmän. Myös kunnat ovat alkaneet ilmoittaa uudesta laista paikallislehdissä. Toivoisin myös, että neuvoloissa asiasta muistutettaisiin vanhempia, kertoo opetusneuvos Arja-Sisko Holappa.
Kuten perusopetuksessa, myös esikoulun voi hoitaa kotona, kunhan tavoitteet saavutetaan. Kunnilla ei ole kuitenkaan uudessa laissa esikoulun osalta seurantavelvollisuutta.
– Seurantavelvoitteen jääminen uuden lain ulkopuolelle on kunnalle helpotus. Millä me olisimme voineet lähteä arvioimaan niitä paikkoja, joissa lapsi esiopetusta korvaavan toiminnan saa, kysyy varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen.