Mauritanialaisen Mohamedou Ould Slahin edellinen elämä päättyi kolmetoista vuotta sitten. Tuolloin viranomaiset ottivat sähköinsinöörin kiinni Mauritanian pääkaupungissa Nouakchottissa.
Häntä oli aiemmin kuulusteltu mahdollisesta osallisuudesta pommi-iskun suunnitteluun Los Angelesin lentokentällä, mutta hänet oli todettu syyttömäksi ja vapautettu epäilyistä.
Tällä kertaa Slahi päätyi amerikkalaisten tiedusteluviranomaisten käsiin. Hänet muilutettiin odottamatta ensin Jordanian ja Afganistanin salaisiin pidätyskeskuksiin ja lopulta Guantánamon vankileirille Kuubaan.
Guantánamossa yhä lukittuna elävältä Slahilta on tänään julkaistu maailmanlaajusiesti muistelmateos, jossa hän kuvaa kafkamaisia vaiheitaan tiedustelupalvelujen vankina ja Yhdysvaltain salaisen kuulusteluohjelman toimintaa.
Kaikki tekevät virheitä. Minusta Yhdysvaltain hallinnolla on velvollisuus kertoa amerikkalaisille rehellisesti, mitä Guantánamossa tapahtuu", Slahi kirjoittaa.
”Itse olen tullut tähän mennessä maksamaan amerikkalaisille veronmaksajille vähintään miljoona dollaria, ja lasku kasvaa joka päivä. Muut vangit tulevat suunnilleen yhtä kalliiksi. Kun tilanne on tämä, amerikkalaisten on syytä tietää – ja heillä on myös oikeus tietää – mitä helvettiä oikein tapahtuu.”
Teos syntyi käsin raapustettuna miehen sellissä vuonna 2005. Yhdysvaltain viranomaiset yrittivät vuosia estää sen julkaisun. Nyt julkaistu versio on täynnä sensuurin jälkiä, mutta teoksesta piirtyy tarkka kuva siitä, kuinka Yhdysvallat kohteli kiinniottamiaan terroriepäiltyjä ja kuinka Guantánamossa eletään.
Saksan kautta Afganistaniin
Kuinka mies sitten päätyi pahamaineiseen terroriepäiltyjä kokoavaan vankileiriin Guantánamoon?
Nyt 44-vuotias Slahi lähti Mauritaniasta Eurooppaan nuorukaisena lahjakkaana opiskelijana saamansa stipendin turvin. Hän kouluttautui insinööriksi Saksassa ja aikoi monien muiden siirtolaisten tapaan tukea tienesteillään sukulaisiaan Mauritaniassa.
Vuonna 1991 voimakkaan uskonnollinen Slahi kuitenkin matkusti Afganistaniin osallistuakseen kommunismin kukistamiseen siellä. Hän kävi maailman pelätyimmäksi kasvavan terrorijärjestön al-Qaidan taisteluvalmennuksen Kandaharin lähellä.
Tuohon aikaan Yhdysvallat tuki ja aseisti Afganistanin neuvostovastaisia mujahideen-sissejä, joskin se on kiistänyt jyrkästi koskaan tukeneensa al-Qaidaa.
Pian Slahi palasi Saksaan ja jatkoi työskentelyä sähköinsinöörinä.
Al-Qaida-menneisyydestä jäi kuitenkin jälki, johon kuulustelijat myöhemmin tarttuivat. Slahi itse on vakuuttanut sanoutuneensa irti järjestöstä ja taistelleensa sen riveissä ainoastaan kommunismia, ei Yhdysvaltoja vastaan.
Lankomies bin Ladenin neuvonantaja
Mutta Slahi piti jälkeenpäin yhteyttä joihinkin entisiin tovereihinsa. Hänen serkkunsa ja lankomiehensä sattui olemaan terroristien johtajan Osama bin Ladenin neuvonantaja Abu Hafs al-Mauritania.
Al-Mauritanian tiedetään aikanaan vastustaneen syyskuun 11. päivän terrori-iskuja. Hänet vapautettiin vuonna 2012 mauritanialaisesta vankilasta lyhyen tuomion jälkeen.
Slahin on väitetty myös tavanneen kaksi syyskuun 11. päivän iskujen konekaappareista Saksassa. Slahi on kiistänyt syytökset, joiden mukaan hän olisi värvännyt al-Qaidaan yhden suuriskun suunnittelijoista ja konekaapparit Marwan al-Shehhin ja Ziad Jarrahin. Sen sijaan hän on kertonut majoittaneensa heidät kodissaan Saksassa yön yli.
Vääriä tunnustuksia
Slahin teos on todistajanlausunto siitä, kuinka häntä hakattiin, estettiin nukkumasta, uhattiin kuolemalla ja nöyryytettiin seksuaalisesti.
”Selliä – tai paremminkin koppia – jäähdytettiin niin, että tärisin melkein koko ajan. En saanut nähdä päivänvaloa: toisinaan sain jaloitella yöaikaan, etten olisi nähnyt muita vankeja ja päässyt vuorovaikutukseen heidän kanssaan. Elin kirjaimellisesti kauhun vallassa. Seuraavien seitsemänkymmenen vuorokauden aikana ei ollut tietoakaan makeista unista: kuulusteluja 24 tuntia vuorokaudessa, kolmessa ja joskus neljässä vuorossa. Vapaapäiviä ei juuri suotu.”
“Monet täällä olevista veljistäni, etenkin nuorista, menettävät vähitellen järkensä vankilaolojen vuoksi.”
Sitä Slahi pelkäsi itsekin.
Slahin tarinan kirjaksi toimittanut kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Larry Siems arvioi, että Slahi ei liioittele. Hänen kertomansa vahvistaa todeksi Yhdysvalloissa julkaistut, aiemmin salaisiksi luokitellut asiakirjat vanki 760:n eli Slahin tapauksesta.
Hän sinnitteli mutta murtui lopulta. Hän lateli vääriä tunnustuksia.
“Kun ojensin paperin, [SENSUROITU] luki sen tyytyväisenä.
-Tämä lausunto on täysin järkeenkäypä.
-Jos olet valmis ostamaan, minä myyn, minä sanoin. [SENSUROITU] pysyi tuskin tuolillaan, hän tahtoi lähteä saman tien. Saalis taisi olla iso, ja [SENSUROITU] oli innoissaan läpimurrostaan. Hän oli onnistunut siinä missä kukaan kuulustelija ei ollut onnistunut, vaikka kuulustelut olivat jatkuneet yhtäjaksoisesti lähes neljä vuotta ja asian kimpussa oli ollut kaikenlaisia tiedustelutahoja vähintään kuudesta maasta.”
Yhdysvaltalaisissa viestimissä on esitetty arvioita, että Slahi olisi luovuttanut arvokasta tietoa, jonka avulla al-Qaidan verkostoa olisi pystytty jäljittämään Euroopassa. Palkinnoksi hän olisi saanut hieman mukavammat olot Guantánamossa ja saattoi muun muassa hoitaa pientä puutarhaa, jossa hän kasvatti minttua teetä varten.
Oikeudellisesti hänen tilassaan mikään ei kuitenkaan muuttunut. Hän elää yhä ikään kuin oikeuden ulottumattomissa, häntä ei ole vapautettu eikä häntä ole ohjattu mihinkään todistajansuojeluohjelmaan.
Pitkä oikeustaistelu
Guantánamosta ei tullut al-Qaida-johtajien vankilaa. Sinne päätyi terroriepäiltyjä mutta myös runsaasti viattomia tai pikkutekijöitä, jotka ovat nykyään päänvaiva Yhdysvalloille.
Slahia vastaan ei ole koskaan nostettu syytteitä eikä häntä vastaan ole löytynyt raskauttavia todisteita. Kidutuksella hankitut tunnustukset eivät kelpaa yhdysvaltalaisissa tuomioistuimissa.
Oikeus on Yhdysvalloissa jo todennut, että Slahin vangitsemiselle ei ole perusteita, koska todisteet ovat tavattoman huteria tai hankittu kiduttamalla. Slahi määrättiin vapautettavaksi, mutta liittovaltio vei päätöksen vetoomustuomioistuimeen, jossa käsittely on ollut jumissa.
Teos paljastaa yhden vangin näkökulmasta, kuinka vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen kehitelty raaka kuulustelu- ja tiedonhankintajärjestelmä toimi.
Tuon järjestelmän sotkuja ja tiedusteluvääristymiä on puitu laajalti julkisuudessa ja poliittisesti. Viimeksi joulukuussa Yhdysvaltain senaatin puolustusvaliokunnan raportti totesi, että kidutus oli ollut turhaa eikä sillä oltu saavutettu mitään.
Viattomia ihmisiä kidutettiin ja mahdollisten rikollisten saaminen tuomiolle vaikeutui, koska tietoa oli hankittu kiduttamalla. Vain kourallinen on saanut tuomion. Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset havaitsivat, että kidutettuja on pidettävä vangittuna ja eristyksessä, koska muuten hän levittäisi tietoa siitä, miten hänet pidetty vangittuna.
Ranskan iskuista takapakkia?
Presidentti Barack Obama ei ole kyennyt pitämään kuuden vuoden takaista lupaustaan Guantánamon sulkemisesta. Kongressi vastustaa vankileirin lopettamista.
Ranskan terrori-iskujen jälkeen suuri joukko republikaaneja on noussut jälleen puolustamaan Guantánamon tarpeellisuutta.
Yhdysvallat pitää Kuubassa yhä 122:a vankia. Oikeuden mukaan kymmenet heistä olisi laskettava vapaaksi.
Obaman strategiana on asiantuntijoiden ja lehtitietojen mukaan siirtää heitä muualle, yksitellen, kuten viimeksi hiljattain Uruguayhyn ja Viroon. Jos hyvin käy, Slahi saattaa olla näiden siirrettävien joukossa.
Lopulta, ties kuinka pitkän ajan kuluttua, jäljellä olisi ehkä niin pieni määrä vankeja, että loput voitaisiin sijoittaa Yhdysvaltoihin odottamaan oikeudenkäyntiä.
Mohamedou Ould Slahi: Guantánamon päiväkirja. (Like, 2015)