Hanssin-Jukka valmis laskeutumaan kauppakeskuksen vitriiniin

Hanssin-Jukka on hämeenlinnalaisille rakas kone. Se toimi kahvilana kaupungin linja-autoaseman kupeessa vuodesta 1959 lähtien aina 1980-luvun alkuun.

Hämeenlinnaan koneen toi lentomestari Osmo Rantala, joka osti koneen 150 000 vanhalla markalla. Rantalan tekemä alkuperäinen ostotarjous löytyi vähän aikaa sitten yllättäen Lapista. Rantalan ideasta kahvilatoiminnalla kerättiin varoja metsästysseuran nuorisotoimintaan.

Idea Hanssin-Jukan saamisesta kauppakeskus Tuuloseen syntyi, kun yrittäjä Pekka Kääriäinen kuuli radiosta Vesa Keskisen havittelevan konetta Kyläkauppa Tuuriin.

– Ajattelin silloin, että tänne Hämeenlinnaanhan se kuuluu saada. Otin asian esille ensin täällä kauppakeskuksessa ja sitten esitin sitä Tikkakosken suuntaan. Sieltä Juha Suonperä kävikin viime pääsiäisenä katsomassa paikkaa ja totesi sen sopivaksi koneelle.

– Oli myös ilo huomata, että Hämeenlinnassa lämmettiin asialle. Tämähän on kaupungille edullinen tapa saada kone esille, kun rahoitus tulee yksityiseltä puolelta.

Hanssin-Jukan näytteille saamisen arvioidaan maksavan noin puoli miljoonaa euroa. Kääriäinen on kiitollinen siitä, että Hämeenlinnan kaupunki tukee koneen siirtämistä Tikkakoskelta Tuulokseen 50 000 euron kertaluontoisella avustuksella.

Hanssin-Jukka oli aikanaan merkittävä nähtävyys Hämeenlinnassa ja sitä käytiin katsomassa kaukaakin. Hämeenlinnassa uskotaan, että Hanssin-Jukka kerää myös uudessa paikassaan kiinnostuneita jopa ympäri maailmaa.

Kauppakeskus Tuulosessa kone saa esittelypaikan vitriinissä, jonka lasiseinät ulottuvat kuuden metrin korkeuteen. Kokonaisuudessaan vitriistä tulee kymmenen metriä korkea.

Perinneyhdistyksen tavoite on saada kone ja siihen liittyvä perusnäyttely valmiiksi juhannukseen mennessä. Yhdistys aikoo myös järjestää ilmailuhistoriallisia tilaisuuksia ja tapahtumia esitelmineen, luentoineen ja matkoineen.

– Esittelytilan yhteyteen tulee multimediaesitys, joka kertoo koneesta ja sen värikkäästä historiasta. Konetta ei kuitenkaan voida avata vapaasti yleisölle, mutta ryhmävierailut koneen sisälle ovat mahdollisia, lupaa Hanssin-Jukan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Salomaa.

Kauppakeskus Tuulosessa uskotaan, että kone tuo kauppakeskukseen vuosittain satatuhatta kävijää lisää. Viime vuonna kauppakeskuksessa kävi 1,92 miljoonaa ihmistä.

Hanssin-Jukan Perinneyhdistys on solminut koneen säilyttämisestä 20 vuoden sopimuksen, joka jatkuu automaattisesti, jos koneen säilytys on hoidettu asianmukaisesti.

– Selvä on, että me olemme tässä nyt aikamoisen haasteen edessä. Meillä on kuitenkin hyvä puuhaporukka eli tämä tulee taatusti onnistumaan, lupaa Kimmo Salomaa.

– Tässä avainasemassa on museoiden tuki eli Keski-Suomen Ilmailumuseo, tietysti koneen omistaja Sotamuseo ja sitten nimenomaan Ilmasotakoulun kilta, joka entisöi koneen ja siellä priimusmoottorina toiminut eversti evp. Juha Suonperä. Meille maallikoille onkin hyvää asiantuntija-apua käytettävissä.

Hanssin-Jukan saamista puuhannut porukka on iloinen siitä vankkumattomasta tuesta, jota hämeenlinnalaiset ovat koneen puolesta esittäneet. Myös kiinnostus liittyä koneen perinneyhdistykseen on ollut suurta.

Hanssin-Jukka on harvinainen ja merkittävä osa suomalaista ilmailu- ja sotahistoriaa. Suomen ilmavoimille ensimmäisen lentokoneen lahjoittaneen Eric von Rosenin poika Carl Gustav von Rosen halusi tukea sotaan joutunutta Suomea hankkimalla sen ilmavoimille pommikoneen.

Pommikoneita ei kuitenkaan ollut tarjolla, mutta Hollannista hänen onnistui hankkia DC-2 -kone. Ruotsissa kone muutettiin pommikoneeksi asentamalla siihen pommitelineet, katolle ampumatorni ja nokalle kiinteä aseistus.

Talvisodassa kone lähti helmikuisena aamuna ensimmäiselle ja lopulta ainoaksi jääneelle pommituslennolleen. Kohteessa pommien pudottamisessa oli kuitenkin vaikeuksia ja kaiken lisäksi koneen toinen moottori sylki öljyt pihalle ja sammui. von Rosen toi kuitenkin koneen takaisin kentälle.

Lennoistaan Hanssin-Jukka selvisi hyvin, mutta matkan varrella sille sattui neljä lähtö- tai laskukaputtia. Se sai myös sirpaleita liitouman pommituksissa koneen ollessa Saksassa Augsburgin kentällä.

– Täpärä tilanne oli myös silloin, kun aseistamaton kone oli viemässä suomalaisia hävittäjälentäjiä lentokoulutukseen Saksaan. Koneesta nähtiin venäläinen hävittäjäkone ja jännitettiin, huomaisiko se puolustuskyvyttömän ja helpon saaliin. Hävittäjälentäjä ei kuitenkaan havainnut Hanssin-Jukkaa, kertoo koneen entisöintiä vetänyt eversti evp. Juha Suonperä.

Hanssin-Jukka valmistui vuonna 1935. Konetyyppinä DC-2 on harvinaisuus, sillä sitä valmistettiin vain noin 160 kappaletta. DC-2 on siipiväliltään 25,90 metriä ja pituudeltaan 18,90 metriä. Korkeuttakin sillä on 4,90 metriä. Kapearunkoinen DC-2 korvattiin nopeasti pyöreämmällä DC-3:lla, jota valmistettiin sitten jo yli 13 000 kappaletta.

Suomessa DC-2 -koneita oli kaikkiaan kolme. Niistä Iso-Antti ja Pikku-Lassi olivat Aerolla. Iso-Antti romutettiin, mutta Pikku-Lassi päätyi lasten leikkimökiksi saaristoon. Sieltä myös se siirrettiin Tikkakoskelle ja siitä saatuja osia käytettiin Hanssin-Jukan entisöintiin.

– DC-kakkosia on Hollannissa vielä kaksi. Niistä toinen on raato ja toinen lentää. Me halusimme entisöidä koneen mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Se ei olisi ollut mahdollista, jos koneesta olisi tehty lentävä, esittelee Suonperä.

Ilmasotakoulun kilta käytti koneen entisöintiin yli 10 000 tuntia. Kunnostamisessa oli mukana aktiivisesti kuusi henkeä ja kaikkiaan konetta oli tekemässä 52 ihmistä. Kone on kunnostettu vuoden 1944 mukaiseen asuun ilmavoimien sinisine hakaristeineen.

Hakaristeillä ei ole mitään tekemistä Natsi-Saksan hakaristin kanssa, vaan se on Suomen ilmvoimille ensimmäisen koneen luovuttaneen Eric von Rosenin henkilökohtainen onnentunnus. Koneen saanut Suomen Ilmavoimat otti hakaristitunnuksen omakseen.

Tällä hetkellä Hanssin-Jukka on siivet irrotettuina Tikkakoskella. Sieltä se siirretään Hämeenlinnaan todennäköisesti toukokuun aikana. Ilmasotakoulun johtajanakin toiminut eversti evp. Juha Suonperä sanoo luovuttavansa koneen mielellään, mutta vähän haikein mielin Hämeenlinnaan.

Mieluummin hän olisi nähnyt Hanssin-Jukan "omiensa joukossa" Keski-Suomen Ilmailumuseossa Tikkakoskella, mutta siellä museon laajennus on junnannut.

– Toiseksi paras paikka on Hämeenlinna, jossa kone oli ihmisten ilmoilla kaksi vuosikymmentä. Vaikuttaa siltä, että täällä se otetaan hyvin vastaan ja täällä liikkuu paljon ihmisiä. Oikeastaan olen aika huojentunut siitä, että vihdoinkin kone saadaan näytteille ja ihmiset pääsevät sitä katsomaan, toteaa Suonperä.