Työelämässä vaikuttaa parhaillaan kaksi, täysin vastakkaisiin suuntiin kiskovaa trendiä. Eliniän pidentyessä työuriakin yritetään pidentää, mutta toisaalta vallitseva taloussuhdanne sysää ihmisiä työttömyyskortistoon juuri ratkaisevassa elämänvaiheessa.
– 50 ja 60 ikävuoden taitteessa olevat ihmiset työnantaja näkee kaikkein kalleimpana työntekijäryhmänä. Tämä ryhmä laitetaan helposti YT-neuvottelujen yhteydessä kilometritehtaalle, sanoo tutkija Pirjo Nikander.
Nikander johtaa Tampereen yliopiston tutkijayhmää, joka selvittää, miten työttömäksi jääminen varmana pidetystä työpaikasta vaikuttaa työntekijän eläkeikään ja vanhuuteen. Tutkijat kysyvät, uhkaako Suomeen syntyä uusi, osin koulutustaustasta riippumaton eläkeläisköyhien luokka.
– Nyt ei enää voi luottaa siihen, että eläke karttuu vääjäämättä. Nykyään työelämä on paljon haurastuneempi ja ihmisten luottamus siihen, että saa jossain vaiheessa mukavan eläkkeen, on katoamassa, Nikander sanoo.
Myös valkokaulusuran kiitos voi olla köyhyys
Tutkimuksessa on mukana työpaikkoja, joissa on perinteisesti turvattu pitkä, mutta kapea leipä. Työntekijöistä tutkijoita kiinnostavat 50 ja 60 ikävuoden taitteessa työttömiksi joutuvat sekä ne, joille kuusikymppisinä neuvotellaan ennenaikainen eläke. Tutkimukseen otetaan myös työntekijöitä, jotka jatkavat työntekoa yli virallisen eläkeiän.
– Tarkoituksena on seurata näitä ihmisiä kolmen vuoden ajan. Työttömyys vaikuttaa paitsi työttömään, myös perheeseen ja lähipiiriin.
Tutkijat puhuvat työelämän haurastumisesta, jolla on huomattavia vaikutuksia siihen, minkälainen vanhuus ihmisellä on edessään.
– Työelämän haurastumisella viittaamme siihen, että sekä toimihenkilö-ammattien että työntekijäammattien sisältä voidaan joutua missä vaiheessa tahansa työelämän ulkopuolelle. Tällä on huomattavia vaikutuksia siihen, millainen eläkeikä ja sitä seuraava vanhuus tulevat olemaan.
– Voi katsoa, että vanhuus ja eläkeikä luokkaistuvat yhä vahvemmin. Tämä on trendi paitsi Suomessa, myös muualla länsimaissa, Nikander sanoo.
Koneen säätiö myönsi tammikuussa liki 300 000 euroa tutkimushankkeelle "Kohti kaksitahti-Suomea? Työurien pidennys, eläköitymisen polut ja eriarvoistuva vanhuus".